Lara Alvarez, Samantha Deacon

2. kesäkuuta 2020

Merellä sijaitseva infrastruktuuri voi edistää meriekosysteemejä

Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden on oltava etusijalla myös silloin, kun tehdään päätöksiä merellä sijaitsevan infrastruktuurin purkamisesta

Picture of a construction under water.
Lara Alvarez, Managing Consultant, ja Samantha Deacon, Senior Managing Consultant
Ilmastonmuutos, jätteiden ja resurssien hallinta ja elinympäristöjen katoaminen vaikuttavat entistä enemmän meriluonnon tilaan. Keskustelua käydään nyt Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen, OSPAR-sopimuksen perusteista Pohjanmeren suojelemiseksi. Kysymys kuuluu, onko nykyinen tapa purkaa merellä sijaitsevaa infrastruktuuria kestävä vai tarvitaanko kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ja arviointia. Hallitusten tulisi arvioida parhaan kustannushyödyn tuottavia ympäristövastuullisia vaihtoehtoja. Mallina voi käyttää muita maita, kuten Malesiaa, Yhdysvaltoja ja Meksikoa, joissa olemassaolevia rakenteita poistamalla on elvytetty kalakantoja.
Kustannusten laskeminen
Iso-Britannia on yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista alueista purkuhankkeiden arvolla mitattuna. Lähes miljoona tonnia öljy- ja kaasuporauksiin liittyviä rakennelmia, putkistoja ja muita vedenalaisia rakennelmia on määrä poistaa käytöstä seuraavien seitsemän vuoden aikana. EU-maat noudattavat nyt kaikkien avomerellä olevien öljy- ja kaasuporauslauttojen rakenteellisten osien täydelliseen poistamiseen tähtäävää politiikkaa. Tieteellisten tulosten mukaan näiden rakenteiden täydellisellä poistamisella voi olla haitallisia vaikutuksia arvokkaille meriekosysteemeille.
Kyse ei ole pelkästään valtavasta teknisestä haasteesta, vaan myös siitä valtavasta rahamäärästä, jota purkaminen vaatii. Ison-Britanniassa kustannukseksi on arvioitu 61 miljardia puntaa. Veronmaksajille lankeaa sen lisäksi noin 24 miljardin punnan lasku, joka on peräisin verovähennyksiin oikeuttavien kustannusten korkeasta osuudesta.
Kustannusten ja teknisten esteiden lisäksi lopputulokseen vaikuttavat monet muutkin tekijät. Näitä ovat purkutyön turvallisuus, rakennelmien tukemien elinympäristöjen häiritseminen tai menettäminen ja alueiden vapauttaminen pohjakalastukselle. Myös pohjaan kertyneiden saasteiden vapautuminen ja rakenteiden poistamiseen liittyvä hiilijalanjälki on otettava huomioon.
Tieteelliset perusteet
Useissa tieteellisissä julkaisuissa on yritetty selvittää ihmisen tekemien rakenteiden poistamisen vaikutuksia. Näitä tutkimuksia on tehty muun muassa INSITE-tutkimusohjelman tuella.
Alustavat tulokset ovat yhteneviä Meksikonlahden kaltaisilla alueilla tehtyjen laajempien tutkimusten kanssa. Nyt näyttää siltä, että Pohjanmeren purkuhankkeilla on erittäin negatiivisista vaikutuksista meriympäristöön. Pohjanmereen asennettu infrastruktuuri on suurelta osin yli 30 vuoden ikäistä. Rakennelmien ympärille on syntynyt luonnollisia yhteisöjä, kuten rakenteisiin kiinnittyneitä kylmän veden korallilajeja. Sen lisäksi niissä on liikkuvia populaatioita, kuten äyriäisiä ja kaloja, jotka käyttävät näitä moniulotteisia ympäristöjä ravinnon hankintaan ja lisääntymiseen. Meren pohjaan syntynyt heterogeenisyys ja rakenteiden tarjoama turva-alue ovat omiaan vahvistamaan kalakantoja. Alueet ovat houkutelleet puoleensa kaloja, toukkia ja muita kehitysvaiheessaan olevia avomerilajeja.
Vedenalaiset rakenteet toimivat meriluonnon suojelualueina
Tieteen mukaan rakenteiden muodostama kalastusvapaa alue ja muu lauttojen ympäristössä oleva toiminta, niiden ikä ja eristynyt sijainti tarkoittavat, että infrastruktuurilla on samoja ominaisuuksia kuin suojelualueilla. Kalastusvapaat alueet tukevat pohjaeliöiden säilymistä ja vähentävät ylikalastusta.
Kalastajien rajoituksia korvaa ainakin osittain lisääntynyt kalakanta, kun rajoitusalueiden ulkopuoliset saaliit kasvavat ja kaupallisten kalalajien pyynnin yksikkökohtainen tehokkuus lisääntyy. Muutamat hallitukset ja tutkijat ajavat merialueille kalastusvapaita alueita luonnonvarojen hallitsemiseksi.
Malesian kalastusasioista vastaava ministeriö jopa siirtää rakennelmia olemassa oleville kalastusalueille kalakantojen suojelemiseksi ja ylikalastuksen estämiseksi. Tutkimustulokset osoittavat lisäksi, että osa rakenteista muodostaa keinotekoisten riuttojen verkoston, jotka ovat biologisessa yhteydessä toisiinsa. Tämä lisää elinympäristön arvoa ja tekee verkoston tuottavuudesta sen yksittäistä osaa suuremman.
Nykypolitiikka perustuu väärille oletuksille
Todisteista huolimatta Iso-Britannia ja sen naapurimaat jatkavat meren pohjan puhdistamiseen tähtäävää politiikkaa OSPAR:in päätöksen 98/3 mukaisesti. Siinä rakenteiden jättäminen pohjaan kokonaan tai edes osittain kielletään ja vaaditaan palauttamista luonnonmukaiseen tilaan purkutöiden jälkeen. Tässä politiikassa ei oteta huomioon pohjan pehmeiden sedimenttikerrosten ekosysteemejä, joihin ihmisen toiminta on jo vaikuttanut, ja jotka ovat kehittyneet ajan myötä keinotekoiseksi riutaksi. Sen tuloksena rakennelmien täydellinen poistaminen aiheuttaa tämän ekosysteemin pysyvän menettämisen.
Politiikka olettaa väärin perustein, että kaikilla ihmisten tekemillä rakenteilla on vähäisempi ekologinen arvo kuin ennen asentamista paikalla olleella meren pohjalla. Joustavuus purkustrategioiden suhteen puuttuu, mikä on varovaisuusperiaatteen vastaista. Täydestä poistamisesta poikkeaminen perustuu pelkästään teknisiin näkökohtiin, eikä sitä sellaisena välttämättä sallita.
Keskustelua purkamisesta tarvitaan
Tieteellinen näyttö avomeren purkutöiden tahattomista sivuvaikutuksista yhdessä lisääntyneeseen purkutoimintaan ja suuriin investointiohjelmiin tulisi viedä Iso-Britannia maailman kärkeen kestävässä purkamisessa.
Perinteisen purkamistavan muuttamiseen tähtäävän tutkimus- ja kehitystyön sekä veronmaksajille ja öljy- ja kaasuteollisuudelle koituvien säästöjen tulisi herätellä keskustelua purkamismenetelmistä kaikkialla Pohjanmeren alueella. Nyt voimme tarkastella laajamittaisen purkamisen vaikutuksia meriekosysteemien kestävyyteen pitkällä aikavälillä.
Tahattomat seuraukset voidaan välttää yksilöllisillä ratkaisuilla
Mikäli todella haluamme suojella ympäristöä, meidän tulisi huomioida öljy- ja kaasuinfrastruktuurien asentamisen ja käytön monimutkaisuus ja mahdollistaa räätälöidyt purkamiseen liittyvät ratkaisut. Täyden poistamisen vaikutukset tulisi myös ymmärtää entistä paremmin.
Keinotekoisen koralliriuttaekosysteemin hyötyjen menettämistä tulisi arvioida kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Samalla tulisi arvioida niitä hyötyjä, joita nykytilassa olevilla ekosysteemeillä on verrattuna täyteen ennallistamiseen.
Tahattomien seurausten tunnistaminen ja minimointi
Joustava käsittelytapa ei saa antaa automaattista lupaa saastuttaa. Toimenpiteiden, joilla varmistetaan infrastruktuurin turvallinen käytöstä poistaminen, tulisi olla osa toteuttamiskelpoista purkamista.
Hyvin suunnitellut käytöstä poistamisen strategiat tunnistavat ja minimoivat tahattomat ympäristövaikutukset. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon meriekosysteemien kohtaamat haitat, kuten kalakantojen kadon ja elinympäristöjen menetyksen. Yhä useammat ekosysteemit ovat perinteisen kalastuksen kohteena, ja merivirtauksissa ja meren kerrostumissa on havaittu ilmastonmuutoksesta johtuvia muutoksia.
Vaihtoehtojen tieteellinen selvittäminen
Purkuvaihtoehtojen valinta tulisi jokaisessa kohteessa perustua avoimeen arviointiin. Tässä arvioinnissa tulisi käyttää tieteeseen perustuvaa lähestymistapaa, kuten luonnonvarojen tai elinympäristöjen ekvivalenssianalyysiä, Green Book Value-for-Money -viitekehystä ja ympäristöllisten nettohyötyjen analysointia (NEBA) ja ekosysteemipalveluiden viitekehyksiä.
On tärkeää, että erilaisten purkutapojen kustannukset, hyödyt ja laajemmat vaikutukset tunnistetaan ja niiden hyödyt tuodaan selvästi esille. Näin varmistetaan, että ympäristölliset ja sosioekonomiset nettovaikutukset otetaan huomioon yhdessä teknisten, taloudellisten ja turvallisuuteen liittyvien kriteerien kanssa. Näin edistetään tasapainoista päätöksentekoa yksittäisen porauslautan osalta osana laajempaa, biologisesti yhteen kytkeytynyttä infrastruktuuria.
Tulevaisuuden purkutyöt
Hallitukset muodostavat öljy- ja kaasuporauslauttojen käsittelyssä ennakkotapauksia suurelle määrälle uudempaa merellä sijaitsevaa infrastruktuuria, kuten merituulipuistot, joita tulee purettavaksi lähitulevaisuudessa. Uuden infrastruktuurin on oltava ajan tasalla kiertotalouden, suunnittelun ja asentamisen sekä käytöstä poiston osalta. Siksi on varmistettava, että öljy- ja kaasuteollisuudesta otetaan oppia ja että nämä opit otetaan huomioon projekteissa jo suunnitteluvaiheessa, mikä todennäköisesti lisää näiden rakenteiden meriluonnolle tuomaa arvoa ja vähentää niiden haittoja.
LISÄTIETOJA
Ramboll käyttää nettoympäristöhyötyanalyysiä (NEBA) ympäristön arvon arvioinnissa. NEBA on kustannustehokas analyysityökalu, joka ottaa huomioon ympäristölliset ja yhteiskunnalliset sekä energiaan, turvallisuuteen tekniseen toteutettavuuteen liittyvät näkökohdat eri purkamisvaihtoehtoissa. Nämä kaikki kriteerit voivat olla mukana arvioinnissa, jossa ensisijainen kohde on luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut. Päätöksiä voidaan näin tehdä avoimemmin ja seuraukset tiedostaen. On todennäköistä, että ekosysteemipalveluiden optimointiin tähtäävät päätökset, kuten rakenteiden säilyttäminen kutemisympäristöinä ja poikaskasvattamoina, edistää niihin liittyviä palveluita, kuten ruoan tuotantoa meressä. Nämä päätökset ovat tärkeitä, kun otetaan huomioon ylikalastus ja kalakantojen romahtaminen.

Haluatko tietää lisää?

  • Lara Alvarez

    Lead Consultant

    +44 20 7808 1484

    Lara Alvarez
  • Samantha Deacon

    Global Lead, Biodiversity and Ecosystems

    +44 7740 162333

    Samantha Deacon