Anders Brønd Christensen

24. syyskuuta 2023

Energiakriisi kasvatti sähkölaskuja EU:ssa yhteensä 336 miljardilla eurolla vuonna 2022

Rambollin uuden tutkimuksen mukaan maakaasun ja päästöoikeuksien hinnat olivat kaksi suurinta syytä ennätyskorkeisiin sähkön hintoihin vuonna 2022. Asiaan liittyy kuitenkin muutakin.

Amager Bakke photo shoot
Smoke from a furnace on a bright, sunny day
facebook linkedin twitter
Vuonna 2022 Euroopassa koettiin energiakriisi, jonka seurauksena sähkön hinta nousi erittäin korkeaksi.
Korkeita hintoja on käsitelty tiedotusvälineissä laajasti, mutta kriisin myötä Euroopan sähkömarkkinoiden rakenteesta paljastui myös perustavanlaatuisempia säröjä.
Tähän kiistattomaan johtopäätökseen päätyivät uudessa raportissaan Rambollin energiamallinnusasiantuntijat Søren Møller Thomsen ja Victor Juarez sekä kaasuinfrastruktuurista vastaava johtaja Per Jørgensen.
Heidän mukaansa energiakriisin aiheuttajista merkittävin oli maakaasun hinnan raju nousu. Se ei ollut kuitenkaan ainoa tekijä. Hiilidioksidipäästökiintiöiden korkeampi hinta, joka johtui osittain siirtymisestä maakaasusta kivihiileen, sekä Ranskan ydinvoimaloiden ennätyksellisen alhainen tuotanto ja vesivoiman käyttöä Euroopassa rajoittanut kuivuus aiheuttivat yhdessä ääritilanteen, jonka seurauksena Euroopan sähkönhinnat nousivat kesällä 2022 ennennäkemättömään 600 euroon/MWh.
Kaiken kaikkiaan kuluttajat maksoivat Euroopassa vuonna 2022 sähköstä 336 miljardia euroa enemmän kuin he olisivat maksaneet, jos hintatekijät olisivat pysyneet vuoden 2019 tasolla.

A costly year

Several factors contributed to high electricity prices in Europe in 2022, but reduced energy demand and more renewable energy were also significant factors pulling in the other direction. (Source: Ramboll)
Several factors contributed to high electricity prices in Europe in 2022, but reduced energy demand and more renewable energy were also significant factors pulling in the other direction. (Source: Ramboll)
Kysyimme Søren Thomsenilta ja Victor Juarezilta, mitä heidän tutkimuksensa voi kertoa siitä, miksi sähkön hinnat nousivat yhtäkkiä, ja mitä kuluttajat voivat tehdä suojautuakseen jyrkiltä hinnannousuilta tulevaisuudessa.
Epävakauden hinta
Mitä kehittämänne malli kertoo meille?
Søren Thomsen: ”Halusimme selvittää energiakriisin perimmäiset syyt ja kehitimme tätä varten sähkömarkkinamallin, jonka avulla voimme simuloida sähkön hintaa eri olosuhteissa. Käytämme vertailuvuotena vuotta 2019, koska se oli viimeinen ’normaali’ vuosi ennen covid-19-pandemiaa. Muuttamalla eri parametreja – esimerkiksi käyttämällä vuoden 2019 kaasun hintaa mutta jättämällä kaikki muut tekijät ennalleen – voimme erottaa kunkin kustannustekijän. Näin voimme nähdä kunkin keskeisen hintatekijän vaikutuksen ja sen, miten ne ovat vaikuttaneet sähkön hintaan.”
Miksi maakaasun korkea hinta vaikuttaa niin herkästi sähkön hintaan?
”Euroopan sähkömarkkinoilla käytetään marginaalihinnoitteluperiaatetta, mikä tarkoittaa, että viimeisenä sähköä tuottava laitos määrää hinnan. Vaikka kaasuvoimalat eivät tuota kovinkaan paljon energiaa, monina tunteina juuri ne määräävät hinnan, koska ne ovat kallein vaihtoehto.”
”Koska hinta määräytyi sellaisten voimaloiden mukaan, joiden käyttö on erittäin kallista, syntyi tilanne, jossa tietyille sähköntuotannon lähteille, kuten ydinvoimalle ja tuulivoimalle, kertyi paljon enemmän tuloja, vaikka käyttökustannukset eivät niiden osalta nousseet.”

Europe’s energy rollercoaster

Graphs for the Insights article The energy crisis added EUR 336 billion to EU electricity bills in 2022
The energy crisis in Europe was to a large extent caused by high natural gas prices following Russia’s invasion of Ukraine. (Source: Ramboll)
Victor Juarez: ”Marginaaliselvityshintamekanismin tärkein etu on, että se auttaa jakamaan resursseja tehokkaasti sovittamalla yhteen kysynnän ja tarjonnan. Mutta kuten olemme osoittaneet, järjestelmä on myös haavoittuva.”
”Kuluttajien kannalta tuntikohtaiset hintavaihtelut antavat mahdollisuuden kohdistaa sähkönkulutusta edullisiin tunteihin aina kun mahdollista. Tämä hyödyttää koko järjestelmää ja edistää kestävää kehitystä, sillä usein edullisimpina tunteina tuotetaan enemmän uusiutuvaa energiaa.”

Markkinat eivät yksinkertaisesti pysty reagoimaan riittävän nopeasti hiilidioksidipäästökiintiöiden korkeisiin hintoihin, jolloin inflaatio vain kiihtyy.

Søren Thomsen,
Energiamallinnuksen asiantuntija
”Spot-markkinat ovat vain yksi monista sähkömarkkinoista, ja on olemassa myös pitkän aikavälin markkinoita. Tällaisilla markkinoilla, joihin kuuluvat säännellyt futuurimarkkinat ja kahdenväliset sopimukset, markkinaosapuolet voivat määrittää tulevaisuudessa voimassa olevat sähkön osto- tai myyntihinnat. Monet yritykset käyttävät näitä markkinoita suojatakseen tuotantoaan tai kulutustaan ja lieventääkseen altistumistaan seuraavan päivän markkinoiden lyhyen aikavälin hintavaihteluille. Valitettavasti monille loppukuluttajille on ollut haastavaa hyödyntää näitä suojautumismahdollisuuksia vähittäiskauppiaiden kautta. Vähittäismarkkinoilla kiinteähintaisia sopimuksia on purettu tai niitä on uusittu niin, että niissä määritettyjä hintoja on korotettu, mikä rajoittaa mahdollisuuksia hyödyntää edellä mainittuja vaihtoehtoja.”
Kiintiöiden hinta
You also find that the CO2 quota was the second-biggest contributor to the high electricity prices. Why is that?
Victor Juarez: “The EU ETS scheme is a cap-and-trade quota system. As the number of available quotas is reduced over time, the price goes up. But because of the high price of natural gas, we have also seen a switch back from natural gas to coal, which is more polluting. A more polluting power sector uses more quotas, which increases the demand and therefore the price of each quota.”
“The CO2 quota price was around 70% higher in 2022 than in 2019. According to our model results, had the CO2 quota price been at its 2019 level, the electricity prices in Europe would have been 14% lower on average.”
Søren Thomsen: “This is of course also a bit sensitive because it speaks to the political nature and design of the quota scheme. When quota prices peak at, say EUR 100 per tonne on a short-term basis, we may say ‘this is good because it helps drive decarbonisation’, but we cannot in the very short term build new power plants or offshore wind power to alleviate it.”
“In the energy sector it takes a long time to build things, so here the case can be made that, the market simply cannot react fast enough to high CO2 quota prices – it may only add to inflation.
A discussion of the right CO2 quota price-level and market sTutkimuksestanne käy myös ilmi, että toiseksi suurin syy korkeisiin sähkönhintoihin olivat hiilidioksidipäästökiintiöt. Mikä tähän oli syynä?
Victor Juarez: ”EU:n päästökauppajärjestelmä on ’päästökatto ja -kauppa’ -järjestelmä. Kun käytettävissä olevien kiintiöiden määrä vähenee ajan myötä, hinta nousee. Maakaasun korkean hinnan vuoksi maakaasusta on kuitenkin siirrytty takaisin käyttämään kivihiiltä, josta aiheutuu enemmän saasteita. Saastuttavampaan energiasektoriin kuluu enemmän kiintiöitä, mikä lisää kysyntää ja siten kunkin kiintiön hintaa.”
”Hiilidioksidipäästökiintiön hinta oli vuonna 2022 noin 70 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019. Kehittämämme mallin tulokset osoittavat, että jos hiilidioksidipäästökiintiön hinta olisi ollut samalla tasolla kuin vuonna 2019, sähkön hinta Euroopassa olisi ollut keskimäärin 14 prosenttia alhaisempi.”
Søren Thomsen: ”Aihe on tietysti myös jossain määrin arkaluonteinen siksi, että se liittyy kiintiöjärjestelmän poliittiseen luonteeseen ja toteutustapaan. Kun kiintiöiden hinnat ovat lyhyellä aikavälillä huipussaan, esimerkiksi 100 euroa tonnilta, voidaan todeta, että se on hyvä asia, koska se edistää hiilineutraalisuutta. Hyvin lyhyellä aikavälillä ei kuitenkaan ole mahdollista rakentaa uusia voimaloita tai merituulivoimaa tilanteen helpottamiseksi.”
”Energia-alalla rakentaminen kestää kauan. Tässä tapauksessa voidaan siis todeta, että markkinat eivät yksinkertaisesti pysty reagoimaan riittävän nopeasti hiilidioksidipäästökiintiöiden korkeisiin hintoihin, jolloin inflaatio vain kiihtyy.
Tarvitaan keskustelua oikeasta hiilidioksidipäästökiintiöiden hintatasosta ja markkinarakenteesta Euroopassa sekä selvyyttä tulevien hiilidioksidipäästökiintiöiden hintojen suhteen. On keskusteltava siitä, mikä on paras tapa varmistaa päästöjen vähentäminen ja samalla pitää sähkön hinta alhaisena.”
Valmiina seuraavaan hintapiikkiin
Voivatko kuluttajat mitenkään suojautua tulevilta hintapiikeiltä?
Victor Juarez: ”Yksi vaihtoehto on tehdä vaihtuvahintaisen sähkösopimuksen sijaan kiinteähintainen sopimus. Tämä rajoittaa altistumista sähkön hinnan äkillisille vaihteluille, ja se on osa Euroopan komission ehdottamaa sähkömarkkinoiden uudistuspakettia [maaliskuussa 2023, toim. huom.], jossa vähittäismyyjät velvoitetaan tarjoamaan vaihtoehtona kiinteähintaisia sopimuksia.”
”Toinen tapa, jolla kuluttajat voivat suojautua korkeilta sähkönhinnoilta, on investoida sähkömittarista erillään oleviin ratkaisuihin eli tuottaa itse sähköä joko varastoiden tai ilman varastointia. Tavalliset kuluttajat voivat esimerkiksi asentaa aurinkosähköpaneeleita omalle katolleen, jos säännökset sen sallivat. Suuret teollisuudessa toimivat kuluttajat voivat puolestaan investoida laitostensa yhteyteen rakennettaviin aurinkosähköjärjestelmiin tai tuuliturbiineihin. Näin kuluttajat kuluttavat vähemmän markkinoilta ostettavaa sähköä ja ovat siten vähemmän haavoittuvia.”
Lataa raportti ”What caused the high electricity prices in Europe?” ja lue lisää syistä energiakriisin ja korkeiden sähkönhintojen taustalla.Lataa raportti 
Tietoa raportissa esitetystä sähkömarkkinamallista
Tässä artikkelissa käsitellyn raportin sähkömarkkinamalli jäljittelee Euroopan spot-markkinoita. Sähkön hinta määritetään sovittamalla yhteen kysyntä ja tarjonta ja asettamalla hinta viimeisen ja siten kalleimman sähkölähteen tasolle.
Mallin avulla Ramboll voi muuttaa sähkömarkkinoihin vaikuttavia muuttujia – hiilen, maakaasun ja hiilidioksidipäästökiintiöiden hintaa sekä uusiutuvien energialähteiden, vesivoiman ja ydinvoiman tuotantoa – ja selvittää esimerkiksi, mikä olisi ollut sähkön hinta, jos maakaasun hinta olisi ollut sama kuin vuonna 2019. 
Jos haluat syventyä malliin tarkemmin, lataa raportti”What caused the high electricity prices in Europe?”.

Haluatko tietää lisää?

  • Per Jørgensen

    Head of Gas Infrastructure

    +45 51 61 87 76

    Per Jørgensen

  • Søren Møller Thomsen

    Senior consultant

    +45 51 61 24 21

    Søren Møller Thomsen