Glasgow´n jälkeen: Kuinka yritykset voivat tehostaa ilmastotoimiaan?

Viikkoja kestäneiden tiiviiden keskustelujen jälkeen 197:n COP26-ilmastokokoukseenosallistuneen maan edustajat saivat sovittua Glasgow´n ilmastosopimuksesta. Myös Pariisin sääntökirja, joka on kokoelma yhtenäistettyjä, kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja päästömarkkinoille ja päästöjen mittaamiselle ja raportoinnille, saatiin viimeistellyksi. Asiakirjat ovat edistysaskel ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Silti tarvitaan lisätoimia, jotta globaali lämpeneminen saadaan pidettyä 1,5 °C:ssa esiteollisiin tasoihin verrattuna.

Kokouksessa me Rambollilla kiinnitimme huomiota kahteen ilmastotoimien tärkeään osa-alueeseen: (1) Rakennetun ympäristön hiilineutraalius ja (2) vihreän energian käytön laajentaminen samalla kun vahvistetaan ilmastomuutoksen sietokykyä. Laajamittaiseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sopiva teknologia on jo olemassa.

Helpoin kohde on sitoutuneen hiilen vähentäminen, mikä liityy päästöjä tuottaviin materiaaleihin ja rakennusmenetelmiin rakennusten ja infrastruktuurin koko elinkaaren aikana. Sitoutunut hiili vastaa 11 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusteollisuus yksin tuottaa noin 40 prosenttia näistä päästöistä.

Yksityissektori voi edistää päästövähennyksiä rakennuksissa ja rakennusalalla käyttämällä uusia ja innovatiivisia materiaaleja, asettamalla päästötavoitteita ja -budjetteja sekä seuraamalla hiilidioksidipäästöjä. Tai kuten Rambollin toimitusjohtaja Jens-Peter Saul sanoi teollisuusjohtajien tapaamisessa COP26-ilmastokokouksessa:

”Rakennusalalla on aika kiinnittää enemmän huomiota sitoutuneeseen hiileen ja kestävien materiaalien käyttöön. Pelkästään Pohjoismaista hankitulla, kestävästi tuotetulla puulla voi rakentaa viisi Glasgow'n kaltaista kaupunkia joka vuosi! On aika siirtyä ratkaisuihin ja kiinnittää huomiota hiilibudjetteihin taloudellisten kustannusten rinnalla.”

Tuoreessa raportissa Ramboll osoittaa, että kiertotalouden mukaiselle ja uusiutuvalle lähestymistavalle on olemassa vahvat liiketaloudelliset perusteet rakennetussa ympäristössä.

Globaali siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiaa oli COP26-kokouksessa keskeinen aihe. Kehittyneillä mailla ja kehitysmailla on suuri tahtotila vähentää hiilen käyttöä. Kokouksen päätösasiakirjan muotoilua korjattiin hiilen käytön lopettamisesta hiilen käytön vähentämiseksi, koska nousevat talousmaat uskovat hiilen pysyvän osana niiden energiantuotantoa vielä pitkään.

Yksityissektorin haasteena on jatkossa osoittaa, että uusiutuvan energian ratkaisuja voi laajentaa ja että ne voivat korvata hiilen kilpailukykyisellä tavalla sekä muuttaa energiantuotantoa aloilla, joilla on vaikeuksia päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Tuuli- ja aurinkoenergia sekä vihreä vety ja Power-to-X -teknologiat ovat tärkeitä osa-alueita tämän saavuttamiseksi.

COP26-ilmastokokouksen korkean tason keskusteluissa Rambollin operatiivinen johtaja Michael Simmelsgaard korosti yksityissektorin tarvetta osallistavaan ja kustannustehokkaaseen vihreän energian siirtymään:

”Meidän tulee jakaa muille osaamistamme ja teollisia vahvuuksiamme, jotta muut maat ja yritykset voivat nopeuttaa hiilineutraaliuden saavuttamista, olipa sitten kyse merituulivoimasta, vedystä tai rakennusalasta. Meidän tulee todistaa, että entistä kestävämmät vaihtoehdot ovat mahdollisia ja kaupallisesti kannattavia. Ja meidän tulee toimittaa näitä ratkaisuja nopeasti, laajassa mittakaavassa ja yhteiskuntaa ja planeettaa hyödyntävällä tavalla. Samalla meidän tulee ottaa huomioon, että jokaisella maalla ja jokaisella yrityksellä on omat haasteensa.”

Tanska esimerkiksi on sitoutunut rakentamaan maailman ensimmäiset energiasaaret, jotka käyttävät merituulivoimaa vihreän sähkön ja vihreän vedyn tuottamiseen. Ramboll tukee tiiviisti kestävää toteutusta molemmissa, Pohjanmeren ja Itämeren , energiasaarissa.

Ilmastoaktivistit kritisoivat COP26-ilmastokokousta, koska siellä ei sovittu hiilidioksidin vähentämistavoitteista siinä laajuudessa, jota ilmastonmuutos nyt edellyttää. Toiset kritisoivat tapahtumaa siitä, että siellä ei sitouduttu öljyn ja kaasun käytön lopettamiseen, hiilestä puhumattakaan, eikä siellä luotu ilmastorahoitusta ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja niihin sopeutumiseksi.

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg nimitti konferenssia globaaliksi pohjoisen viherpesufestivaaliksi. COP26-ilmastokokouksen puheenjohtaja Alok Sharma tunnusti nämä tuntemukset päättäjäispuheessaan sanomalla, että hän ”ymmärtää syvän pettymyksen”, mutta korosti samalla, että on tärkeää ”suojella tätä sopimusta.”

Glasgow´n kokouksen jälkeen asiat ovat liikahtaneet oikeaan suuntaan, ja yksityissektorilla on entistä enemmän motiiveja ilmastotoimiin, kuten Rambollin toimitusjohtaja Jens-Peter Saul sanoi:

”Reaktiot kokoukseen ovat vaihdelleet optimismin ja viherpesusta syyttämisen välillä, samalla kun globaali vihreä siirtymä on selvästi nousussa. Mutta poliittiset tavoitteet eivät automaattisesti tarkoita toimeenpanoa. Yksityissektorin tulee täyttää lupauksensa. Vihreitä ratkaisuja tulee saada käyttöön sellaisessa mittakaavassa, että 1,5 celsiusasteen tavoite on mahdollista saavuttaa. Meidän tulee tehdä tämä yhdessä hallitusten ja kansalaisyhteiskuntien kanssa. Ratkaisut ja teknologiat ovat jo olemassa. On hyviä syitä pysyä optimistisena. Käydään käsiksi töihin nyt heti.”

Lisätietoja Rambollin osallistumisesta COP26-ilmastokokoukseen Glasgow'ssa saat täältä.

• Noin 100 maata lupautui leikkaamaan metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun vertailukohtana on vuosi 2020.
• Yli 130 maata lupautui pysäyttämään metsäkadon ja aloittamaan metsittämisen vuoteen 2030 mennessä.
• Ensimmäistä kertaa koskaan hiili luokiteltiin yhdeksi pääsyyllisistä ilmastomuutokseen. Investointien vähentämistä tehottomiin fossiilisiin polttoaineisiin vaadittiin. Glasgow'n ilmastosopimuksen sanamuotoa kuitenkin lievennettiin hiilivoiman lopettamisesta sen käytön vähentämiseksi.
• Kehittyneet maat eivät täyttäneet lupaustaan 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin panoksesta ilmastorahoitukseen vuosille 2020–25. Glasgow'n ilmastosopimus velvoittaa kehittyneitä maita kaksinkertaistamaan sopeutumisrahaston määrän, joka auttaa matalan tulotason maita parantamaan ilmastokestävyyttään. Rahaston arvon tulisi olla 40 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä.
• Kaikilta UNFCCC-osapuolilta vaaditaan toimenpiteiden nopeuttamista ja ilmastotavoitteiden nostoa 1,5 °C polun mukaisesti vuoden 2022 loppuun mennessä.

Pariisin sääntökirjassa on yksityiskohtaisia ohjeita, jotka tekevät vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksesta toimivan. Jäsenvaltioiden monia vuosia kestäneiden erimielisyyksien jälkeen Pariisin sääntökirja hyväksyttiin COP26:ssa. Siinä asetetaan selviä, yhtenäisiä ja kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja päästömarkkinoille, päästöjen mittaamiselle ja raportoinnille. Globaalisti päästöjä pitää leikata 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta 1,5 °C tavoite saavutetaan.

Pariisin sääntökirja asettaa uuden tavoitetason sille, kuinka maat mittaavat ja raportoivat päästövähennyksistään Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa. Se sisältää tapoja varmistaa, että päästöhyvitykset otetaan yritysten ja maiden osalta vain kertaalleen huomioon. Kahdenvälistä kauppaa maiden välillä ei veroteta, jotta ilmastomuutokseen sopeutumista voidaan rahoittaa, mikä oli yksi kehittyneiden maiden tärkeimmistä vaatimuksista. Nämä ovat tärkeitä asioita, jotta ilmastositoumuksia voidaan analysoida ja saadaan luotettavaa tietoa päästövähennyksistä.

Suurilta päästömailta edellytetään raportointia YK:lle 12 kuukauden välein alkuperäisen viisivuotiskauden sijaan riippumatta siitä, kuinka niiden koko talouden laajuiset toimenpiteet ja suunnitelmat ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Egypti järjestää COP27-kokouksen 7.–18. marraskuuta 2022.