Ilmastoon sopeutuminen kodeissamme ja rakennuksissamme

Ilmastotiede on ollut selvä siitä jo jonkin aikaa, mutta Isossa-Britanniassa koetaan tulevaisuudessa enemmän äärimmäisiä sääolosuhteita, jotka valitettavasti vain yleistyvät. Samalla kun uusia lämpöennätyksiä rikotaan jatkuvasti, meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että kotimme ja rakennuksemme on varustettava paremmin hillitsemään helteisiä lämpötiloja.

facebook linkedin twitter

Artikkeli on julkaistu alunperin osoitteessa constructionnews.co.uk

Andrew Mather.

Huolimatta siitä, että lämpötilat ovat nousseet useiden vuosien ajan, ylikuumeneminen on vasta nyt huomioitu rakennusmääräyksissä (Approved Document O). Sijoittajat eivät myöskään ole edistäneet muutosta, sillä ilmastonmuutokseen sopeutumisriskit eivät näytä olevan merkityksellisiä heille tyypillisille pitoajoille, eivätkä ne tuota korkeampia tuottoja. Jotta kotimme olisivat siedettäviä äärimmäisessä kuumuudessa, tarvitsemme niihin käytännön muutoksia, jotka alkavat markkinoiden muutoksesta. Meidän on luotava liiketaloudellinen peruste muutokselle käyttämällä sekä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa sääntelyvälinettä että ylhäältä alas suuntautuvaa taloudellista investointia. Se koskee sekä uudisrakentamista että nykyisten asuntojen jälkiasennusta. Pelkästään vallitsevan tilanteen hyväksyminen ja antamalla markkinavoimien luonnollisesti muokata kehitystä ei johda kansalliseen asuntokantaan, joka on sopeutunut ilmastoon, etenkään pienituloisilla tai jopa keskituloisilla alueilla. Tosiasia on, että suurimmalla osalla asunnonomistajista ei ole varaa kodinsa remontoimiseksi ilmastokestävämmäksi. ”Oikeudenmukainen siirtymä” ei ole sellainen, jossa vain ensiluokkaisilla asuinkiinteistöillä on varaa muutoksiin. Meidän on harkittava laajempaa muutosta ja rakentamista uusien rakennusmääräysten ensimmäisessä vaiheessa.

Kysymys kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteesta

Kun ajatellaan markkinoiden muutoksia, kestävän kehityksen raportoinnin kuuma aihe on yksittäinen olennaisuus verrattuna kaksinkertaiseen olennaisuuteen. Yksittäinen olennaisuus kattaa yritykselle tärkeät vaikutukset, kun taas kaksinkertainen olennaisuus tarkoittaa sitä, mitä vaikutuksia yrityksellä on ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Viitekehykset, kuten ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen työryhmä (Task Force on Climate-related Financial Disclosures, TCFD), ovat johtaneet siihen, että ilmastoon liittyvien yrityksiin kohdistuvien vaikutusten positiivinen muutos nähdään yhä enemmän olennaisena, ja siksi ne sisältyvät vakiomuotoiseen, yksittäiseen olennaisuusraportointiin. Yritysten vaikutus planeettaan katetaan kuitenkin vain, jos vaaditaan kaksinkertaista olennaisuutta.

”Etusijalla tulee olla kokonaisvaltaisten ratkaisujen omaksuminen, jotka huomioivat vaikutuksen yhteiskuntaan ja pyrkivät laajempaan sosiaalisen arvon luomiseen”

ANDREW MATHER

MANAGER, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING.

Asumiseen liittyen tämä ajattelu ulottuu muuhunkin kuin vain aineellisiin vaikutuksiin rakennuksen käyttäjälle, rakennuttajalle tai omistajalle, vaan myös siihen, mitä vaikutuksia niillä on. Esimerkiksi rivitalojen remointoinnissa ilmastoinnin asentaminen saattaa olla kaupallisesti houkuttelevin vaihtoehto äärimmäisen kuumuuden hillitsemiseksi ja asukkaiden viihtyvyyden takaamiseksi. Mutta mitä vaikutuksia sillä on koteihin ja alueisiin, joihin kaikki ilmastointilaitteiden poistoma kuuma ilma ohjataan? Pikakorjaukset, kuten ilmastointilaitteiden kiinnittäminen seinään, eivät ole oikeudenmukainen siirtymä, varsinkin kun ne voivat aiheuttaa vielä suurempaa ylikuumenemista ympäristössä. Yhteiskunnallisia vaikutuksia huomioivien ja laajempaa sosiaalista arvonluomista tavoittelevien kokonaisvaltaisten ratkaisujen omaksumisen tulee siksi olla etusijalla sään äärimmäisyyksien lieventämisessä.

Keskeiset havainnot rakennusalalle

Jotta Iso-Britanniassa voitaisiin mukauttaa rakennukset kuumempiin sääolosuhteisiin, voimme ottaa oppia sekä luonnosta että muista maista. Vihreällä infrastruktuurilla, kuten puistoilla ja paikallisilla ekosysteemeillä, voi olla keskeinen rooli kaupunkiympäristön jäähdyttämisessä helleaallon aikana. Vastaavasti kasvillisuuden lisääminen paikallisiin yhteisöihin voi auttaa vähentämään ylikuumenemisen vaikutuksia. Lisäksi Iso-Britanniassa voidaan hyötyä Etelä-Euroopan maiden hyväksi havaittujen lämpöä vähentävien tekniikoiden käyttöönotosta, mukaan lukien suunnittelutekniikat, kuten rakennuksen suuntaus, lasin vähentäminen eteläisissä julkisivuissa, passiivisen ilmanvaihdon suunnittelun priorisointi ja rakennuksen ominaisuudet, kuten ulkovarjostus, vaaleat ulkopinnat ja vihreät julkisivut. Nämä muutokset voidaan sisällyttää suhteellisen helposti Iso-Britannian asuntosuunnitteluun ja ne tuovat usein mukanaan muita ilmastoriskejä vähentäviä etuja, energian polttoainekustannusten alentumista ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääntymistä. Keskeisin haaste on investointien nousussa, mikä on paljon pienempi uudisrakennuksissa kuin jälkiasennusratkaisuissa. Toimintamenoissa on kuitenkin saatavana merkittäviä hyötyjä, jotka vaikuttavat kiinteistön arvoon.

Toimenpiteet jatkossa

Maailma muuttuu nopeammin kuin monet odottavat, ja usein on vaikeuksia toteuttaa ratkaisuja, jotka ovat teknisesti mahdollisia. Mitkä ovat avaimet toimenpiteisiin nyt? Ensinnäkin tarvitaan kipeästi vahvaa poliittista päätöksentekoa, joka perustuu uusimpiin rakennusmääräyksiin ja velvoittaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen rakennuskannassa. Siihen tulisi sisältyä sekä olemassa olevat kodit että uudisrakennukset ja vähimmäisvaatimusten nostaminen, jotta kaikki kodit saadaan remontoitua. Energiatehokkuuden vähimmäisstandardit (Minimum Energy Efficiency Standards, MEES) tulisi laajentaa ilmastosopeutumisen vähimmäisstandardeiksi, mukaan lukien luokitus lämmön ja muiden ilmastovaarojen vähentämisestä. Se toisi kipeästi tarvitsemamme yhtenäisen ajattelun kaavoitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen.

Toiseksi tarvitsemme valtakunnallisen hallitusohjelman, joka tukee taloudellisesti asuntokannan uudistamista. Sen pitäisi kannustaa asunnonomistajia ja vuokranantajia rakentamaan joustavuutta koteihinsa, kuten Italiassa, jossa asunnonomistajille annetaan 110 prosentin verohelpotus parannuksiin ilmastoriskin vähentämiseksi.

“Kaiken kaikkiaan luontopohjaiset ratkaisut ja muut vaihtoehdot ovat paljon hyödyllisempiä“

ANDREW MATHER

MANAGER, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING.

Valtion avustukset tuovat merkittäviä etuja asukkaille sekä parantavat energiavarmuutta, vähentävät hiilidioksidipäästöjä, pienentävät polttoainelaskuja ja viime kädessä vähentävät äärimmäisissä lämpötiloissa terveyspalveluihin kohdistuvaa painetta.

Lopuksi tarvitaan parempaa tiedottamista ilmaston sopeutumisesta koko teollisuudessa ja yleisön keskuudessa sekä yhteisymmärrys siitä, että on noudatettava toimenpidehierarkiaa, joka sisältää kaksinkertaisen olennaisuuden.

Sijoittajien ja asunnonomistajien tulee olla tietoisia siitä, että luontoon perustuvat ratkaisut ja muut vaihtoehdot ovat yleisesti ottaen paljon hyödyllisempiä kuin pelkkä ilmastointiin siirtyminen tietämättä tai välittämättä sen vaikutuksista muihin.

Ilmasto muuttuu ja vaikuttaa koteihin ja elämään. Vaikka mukautettavia ratkaisuja on monia, tarvitaan kipeästi rohkeita poliittisia päätöksiä vaikuttamaan asuntomarkkinoihin ja integroimaan suunnitteluun luonnosta saatuja oppeja.

Jos emme ymmärrä tätä vielä tänä kesänä, saamme siitä varmasti muistutuksia tulevina vuosina.

Haluatko lisätietoja?

Andrew Mather
Senior Managing Consultant
+44 7929 057019

Näytä kaikki

Mitä ovat Scope 4 -päästöt ja miksi niistä tulisi välittää?

Keskustelut Scope 4 -päästöluokasta ovat hyvässä vauhdissa, vaikka nykyisissä kolmessa kasvihuonekaasupäästöjen luokassakin on vielä opettelemista. Tässä artikkelissa asiantuntijamme Laura Bowler antaa pikakurssin tästä uusimmasta päästöluokasta, joka auttaa ymmärtämään sitä, millainen vaikutus niillä on yritykseen.

Mitä arkkitehdit todella ajattelevat puurakentamisesta?

Voiko puu ratkaista rakennusalan hiilidioksidiongelman? Kyllä ja ei, sanovat kaksi puurakentamisen asiantuntijaamme.

people enjoying the summer at the lakes in Copenhagen

Dalston Works residential timber building in the UK, largest by volume of its kind