Paul Astle
21. maaliskuuta 2024
Kestävän kehityksen mukaisia rakennuksia varten tarvitaan dataa – siksi jaoimme omamme
Ramboll on julkaissut CO2mpare-tietokannan, jossa rakennuksia koskeva hiilidioksididatamme on ensimmäistä kertaa avoimesti kaikkien teollisuuden ja valtionhallinnon sidosryhmien saatavilla. Tavoitteena on täyttää datavajetta ja viime kädessä rakentaa parempia rakennuksia.
Jos halutaan vähentää rakennusten hiilipäästöjä, täytyy ensin ymmärtää, mihin hiili on rakennuksissa sitoutunut. Tätä varten tarvitsemme johdonmukaista dataa, joiden avulla voimme tehdä vertailuja ja ymmärtää parhaita käytäntöjä.
Tähän asti tällaista dataa ei kuitenkaan ole ollut saatavilla tai sitä ei ole jaettu riittävästi, mikä hankaloittaa tehokasta päätöksentekoa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämispyrkimyksiä rakennetussa ympäristössä. Tähän haasteeseen Ramboll pyrkii vastaamaan tuomalla saataville CO2mpare-tietokannan.
CO2mpare-tietokannan avulla on nyt mahdollista
- tarkastella rakennusten tyypillisiä ennen käyttöä syntyneitä hiilidioksidipäästöjä kuudessa maassa ja kymmenessä typologiassa
- käyttää interaktiivisia suodattimia uudisrakennusten ja kunnostettujen rakennusten keskimääräisten hiilipäästövaikutusten vertailuun
- nähdä hiilen keskimääräinen jakautuminen koko aineistossa.
Kehittäessämme CO2mpare-järjestelmää olemme yhdistäneet eri maiden hiilidioksidipäästöarvioinnit eri menetelmillä yhteen järjestelmään, mikä mahdollistaa päästöjen vertailun. Koska hiilidioksidipäästöjen laskennassa on suuria eroja eri maiden välillä, tämä ei ole aivan yksinkertaista. Palaan aiheeseen myöhemmin tässä artikkelissa. Tämä on tietenkin vasta alku, ja datan vertailuun liittyy vielä tiettyjä haasteita.
Jokaista purettua ja uudella betonilla korvattavaa betonikuutiometriä kohden vapautuu noin 300 kg uutta hiilidioksidia.
Jaamme joka tapauksessa datamme ja käyttöliittymämme nyt rajoituksetta myös muiden käyttöön, koska ymmärrämme, että ilmastonmuutoksen torjunta on niin kiireellistä ja tärkeää, että se edellyttää yhteistyötä ja yhteistoimintaa koko alan kesken.
Ramboll on kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys, jolla on rakennusprojekteja eri puolilla maailmaa. Näihin projekteihin sisältyy yhä useammin hiilidioksidipäästöjen arviointi, ja juuri tähän liittyvän datan Ramboll tuo nyt vapaasti saataville anonymisoidussa muodossa yli 130 projektista maailmanlaajuisesti.
CO2mpare on kehitetty siten, että sinne voidaan koota erilaisia projekteja ja siellä voidaan järjestellä niitä ja vertailla niitä keskenään, vaikka hiilidioksidipäästöjen arviointi olisi toteutettu niissä eri tavoin.
Tämä on jatkoa Rambollin vuonna 2023 julkaisemalle whitepaperille , jossa käsitellään erilaisiin hiilidioksidipäästöjen arviointimenetelmiin ja niiden erilaisiin soveltamisaloihin liittyviä haasteita.
Tässä artikkelissa neuvon, miten CO2mpare-tietokannan käytön voi aloittaa saman tien ja saada sen avulla paremman käsityksen tiettyjen rakennustyyppien keskimääräisestä hiilidioksidivaikutuksesta.
Nykyisestä aineistostamme nousee esiin tiettyjä suuntauksia.
Ensinnäkin on selvää näyttöä siitä, että rakennusten kunnostaminen aiheuttaa uudisrakentamiseen verrattuna huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että olemassa olevilla rakenteilla ja rakennuksilla on arvoa, joka voidaan säilyttää – niihin jo sitoutuneen hiilen muodossa. Esimerkiksi jokaista purettua ja uudella betonilla korvattavaa betonikuutiometriä kohden vapautuu noin 300 kg uusia hiilidioksidipäästöjä. Siten kaikki rakennukset ja elementit, jotka voidaan säilyttää ja käyttää uudelleen, auttavat päästöjen vähentämisessä.
Ramboll toimii aktiivisesti olemassa olevien rakennusten kunnostamisen ja muuntamisen alalla ja tukee siinä asiakkaitaan. Ramboll katsoo, että tässä on merkittävä mahdollisuus säästää vähentää hiilidioksidipäästöjä, säilyttää arvoa ja usein myös säästää kustannuksia.
Tietokanta sisältää tällä hetkellä 138 erilaista Pohjois-Euroopassa toteutettua rakennusprojektia. Jatkamme kuitenkin tietojen keräämistä kaikilta alueilta, jotta saamme laajennettua CO2mparen entistäkin hyödyllisemmäksi kansainväliseksi tietokannaksi.
Tässä korostuu se, että on tärkeää saada enemmän ja parempia hiilidioksidipäästöjen arviointitietoja sekä kunnostusprojekteista että uudisrakennusprojekteista. Tämä on haasteellista, koska rakennusten muutosprojektit ovat usein ainutlaatuisia, niihin liittyy useita eritasoisia toimia ja ne ovat usein osa laajennusprojektia. Siksi olemme sisällyttäneet tietokantaan toiminnon, jonka avulla projektista voidaan ottaa erilleen sen kunnostusosa. Tämä mahdollistaa jatkossa hybridiprojekteista kerättävän datan suodattamisen. On myös todennäköistä, että hiilen määrää pyritään rajoittamaan sekä kunnostus- että uudisrakennusprojekteissa, jotta voidaan tukea pyrkimyksiä pysyä globaalissa 1,5 asteen hiilidioksidibudjetissa.
Dataa tarkasteltaessa voidaan myös havaita tiettyjä eroja eri maiden välillä. Otetaan esimerkiksi Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Ensi silmäyksellä näyttäisi siltä, että Tanskassa toteutettujen projektien hiilijalanjälki on paljon Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettuja projekteja pienempi. Mahdollisiin eroihin on kuitenkin joitakin todennäköisiä syitä. Tietokannassa käytetään kansallisesti sovittujen menetelmien mukaisesti laadittuja hiilidioksidipäästöarviointeja, ja vaikka olemme pyrkineet minimoimaan datassa olevat erot, niitä on silti edelleen. Tällaisia eroja ovat esimerkiksi pinta-alan eri määritelmät ja Tanskan tapauksessa se, miten biogeenistä hiiltä käsitellään. Erot johtuvat siis todennäköisemmin eroista hiilikertoimissa – nekin voidaan asettaa kansallisella tasolla tai ne voivat riippua siitä, kuinka yksityiskohtaisesti arviointi on tehty.
Jatkossa CO2mpare-tietokantaan on tarkoitus sisällyttää sekä materiaalidataa että hiilidioksididataa. Näin käyttäjät voivat erottaa hiilikertoimiin liittyvät erot materiaalitehokkuuteen liittyvistä eroista. Näin pystytään myös tunnistamaan sekä materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin että vähähiilisiin materiaaleihin ja tuotteisiin liittyviä parhaita käytäntöjä.
Nämä erot vahvistavat entisestään tarvetta tarkemmalle ja avoimemmalle rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmälle, joka mahdollistaa objektiivisen kansainvälisen vertailun. Jos esimerkiksi Tanskaan ja Ruotsiin rakennetaan kaksi samanlaista rakennusta, saadaan kaksi erilaista hiilijalanjälkeä, koska elinkaariarviointeja koskevien standardien sääntely on maissa erilainen.
Datan keräämisen lisäksi puutteita on kurottava umpeen muillakin tavoin. Esimerkiksi rakennuksille ei ole olemassa kansainvälisesti sovittuja standarditypologioita, ja eri maiden ja suunnittelualojen välillä on edelleen vaihtelua. Kyseessä on siis ensimmäinen askel kohti yhtenäisempää lähestymistapaa, joka edellyttää, että me kaikki jaamme parhaita käytäntöjä avoimesti myös jatkossa.
Käy tutustumassa CO2mpareen ja tutki eroja ja yhtäläisyyksiä suodattimien avulla. Ramboll päivittää jatkossa tätä työkalua uudella datalla ja toiminnallisuuksilla, jotta hiiltä koskevaa tietämystä voidaan edelleen laajentaa. Näin autamme asiakkaitamme ja koko alaa rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja yhteisten tavoitteidemme saavuttamisessa nopeammin.
Haluatko tietää lisää?
Paul Astle
Decarbonisation Lead
+44 7436 545367