Hannes Reuter

24. lokakuuta 2022

Nyt etsitään puhtaita energiamineraaleja

Uusiutuvissa teknologioissa käytettävien materiaalien hinta on noussut, mikä on saanut valmistajat nostamaan omia hintojaan. Suurin ongelma tulevina vuosina ei kuitenkaan ole hinta, vaan se mistä näitä metalleja ja mineraaleja hankitaan. Myös niiden riittävyys on avoin kysymys, Hannes Reuter, Rambollin Energia-toimialan toimitusjohtaja sanoo.

Aerial view of a coal mine
Yksi tapa toteuttaa vihreää siirtymää on suuntaus öljyä, kaasua ja hiiltä käyttävistä polttoaine-intensiivisistä järjestelmistä kohti materiaali-intensiivisiä järjestelmiä.
Otetaan esimerkiksi autot. Tyypillinen sähköauto tarvitsee yli 200 kg mineraaleja ja metalleja teräksen ja alumiinin lisäksi. Vertailun vuoksi perinteisen auton valmistuksessa niitä tarvitaan alle 40 kiloa, suurimmalta osin kuparia. Suurin ero on sähköauton akusto, johon käytetään suuria määriä litiumia, grafiittia, nikkeliä ja kobolttia.
Sähköautojen valmistaminen kallistuu, kun näiden mineraalien hinnat nousevat. Litiumin hinta nousi yli 700 % aikaisemmin tänä vuonna, mikä säikäytti joitakin markkinoiden tarkkailijoita. Sama suuntaus näkyy myös muissa uusiutuvissa teknologioissa, kuten tuulivoimassa ja aurinkoenergiassa.

(Source: the International Energy Agency)

Huolena on Kansainvälisen energiajärjestön mukaan, että materiaalien puute tarkoittaa lopulta ”kallista ja viivästynyttä energiasiirtymää.”
Haastattelimme tämän trendin seurauksista Hannes Reuteria, joka on Rambollin Energia-toimialan toimitusjohtaja.
Miksi raaka-aineiden hinnat nousevat?
”Korkealle hintojen vaihtelulle on useita syitä. Ensinnäkin maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin tuli häiriöitä Ukrainan sodan ja covid-19-pandemiasta elpymisen takia, mikä on nostanut laivakuljetusten hintoja. Toisaalta vihreän siirtymän pääsy vauhtiin on positiivinen suuntaus, joka luo lisää kysyntää ja kilpailua. Mutta se johtaa korkeampaan kriittisten raaka-aineiden kysyntään ja sitä kautta korkeampiin hintoihin.”
”Toinen tekijä on saatavuus, sillä geopolitiikka on nyt entistä tärkeämpää. Suurin osa materiaaleista kaivetaan ja jalostetaan vain muutamissa maissa, erityisesti Kiinassa, joka jalostaa noin 90 % maailman harvinaisista kaivosmineraaleista. Toinen tärkeä viejä on Venäjä, joka on pakotteiden kohteena. Kun maailmanlaajuiset jännitteet kasvavat, hallitukset EU-maissa, Yhdysvalloissa ja muissa maissa ottavat toimitusten menettämisen riskin entistä vakavammin huomioon. Haasteena on se, että tarvittava aika uuden mineraalivarannon löytämiseen, kaivoksen perustamisen ja tuotteen tuomiseen markkinoille on noin 16 vuotta.”
Onko jo näkyvissä merkkejä siitä, että hintojen nousu hidastaisi siirtymää?
”Kyllä ja ei. Tarve siirtyä pois Venäjän energiantuotannosta antoi voimakkaan sysäyksen vihreälle siirtymälle ja takasi sille hallitusten tukea. Mutta korkeammat energian ja materiaalien hinnat vaikuttavat suoraan vihreän siirtymän projektien kannattavuuteen. Joitakin lopullisia investointipäätöksiä on laitettu jäihin markkinoiden volatiliteetin ja epävarmuuden takia. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi vihreässä vedyssä, jossa 70 % tuotteen kuluista liittyy sähkön hintaan.”

”Monia energiasiirtymässä kriittisiä raaka-aineita on saatavana Euroopassa esimerkiksi Pohjoismaista, mutta toistaiseksi niiden kaivaminen on täysin pysähdyksissä. Koska toiminnan käynnistäminen vaatii pitkän ajan, toimitusketjut tulee nyt rakentaa uudelleen.”

HANNES REUTER
Managing Director, Ramboll Energy

”Tämä ei kuitenkaan tarkoita vihreiden investointien hidastumista, sillä lyhyen aikavälin hinnannousut eivät muuta merkittävästi investointeja yli 20 vuoden ajalle tehtävissä projekteissa. Mutta joissakin projekteissa se voi tarkoittaa 6–12 kuukauden viivästyksiä, mikä on tämän siirtymän luonteen kannalta kriittistä.”
Mitä yritykset ja hallitukset voivat tehdä tämän ongelman voittamiseksi?
”Meidän tulee välttää maakaasun kaltaisia virheitä, jossa Euroopan maat tekivät itsestään äärimmäisen haavoittuvaisia ja riippuvaisia venäläisistä toimituksista. Monia energiasiirtymässä kriittisiä raaka-aineita on saatavana Euroopassa esimerkiksi Pohjoismaista [1], mutta toistaiseksi niiden kaivaminen on täysin pysähdyksissä. Koska toiminnan käynnistäminen vaatii pitkän ajan, toimitusketjut tulee nyt rakentaa uudelleen.”
”Hallitusten tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa lupaprosesseja. Toinen tärkeä tekijä on kiertotalous. Jos kierrätämme kriittisiä materiaaleja paremmin, voimme helpottaa toimitusketjujen ongelmia.”
Monissa uusiutuvissa teknologioissa toimitusketjuihin liittyvä riski on korkea [2]. EU-komissio esitti äskettäin kieltoa tuotteille, joiden valmistuksessa käytetään pakkotyötä. Pystyvätkö hallitukset edistämään vihreää siirtymää ja samalla hankkimaan materiaaleja luotettavilta toimittajilta?
”Lyhyellä aikavälillä tämä on vaikeaa, koska vaihtoehtoiset toimitusketjut puuttuvat. Siksi on tärkeää aloittaa vaihtoehtojen etsiminen nyt. Kun vaihtoehtoja on saatavilla, on paljon helpompaa ajaa parempia ehtoja esimerkiksi pakkotyön käytön osalta. Pitkällä aikavälillä lopputulos on positiivinen. Auringon ja tuulen kaltaisiin energioihin tukeutuminen tekee meistä vähemmän haavoittuvaisia öljyntuottajamaiden edessä.”
”Lisäksi on tärkeää huomata, että hintojen nousu ei koske pelkästään uusiutuvaa teknologiaa vaan myös fossiilisia polttoaineita. Hintojen vaihtelusta huolimatta halvin uuden energian lähde on jatkossakin uusiutuva energia.”
1. Pohjoismaiden ministerineuvoston tuoreen raportin mukaan alue voi toimittaa lähes kaikki EU:n kriittisiksi määrittelemät raaka-aineet, harvinaiset kaivosmineraalit mukaan luettuna. Lähde.
2. Noin 70 % maailman kobaltista kaivetaan Kongon demokraattisesta tasavallasta, joka on Kansainvälisen energiajärjestön mukaan tunnettu työvoimaan kohdistuvista väärinkäytöksistä. Lapsityövoimaa käytetään 30 prosentissa maan pienoiskaivoksissa. Lähde.
Kerro meille mielipiteesi tästä artikkelista. Lähetä kommenttisi, kysymyksesi ja muu palautteesi toimittaja Anders Brønd Christensenille.

Haluatko tietää lisää?

  • Hannes Reuter

    Managing Director, Ramboll Energy

    +45 5161 1000

    Hannes Reuter