Mitä energian hintojen nousu tarkoittaa vihreän energiasiirtymän kannalta?

Jotta voimme ymmärtää sähkön hintojen ja vihreän siirtymän välisen vuorovaikutuksen, meillä tulee olla käsitys energian hintojen noususta. Per Jørgensenin mukaan nousun taustalla on viisi tekijää:

1. Covid-19-pandemia romahdutti öljyn, hiilen ja kaasun kysynnän, mikä tapahtui samaan aikaan alalle suuntautuvien investointien vähenemisen kanssa. Kun talous elpyi, tarjonta ei vastannut kysyntää
2. Osana siirtymistä vihreään energiaan tuotanto eurooppalaisilla kaasukentillä on vähenemässä. Merkittävä esimerkki on Groningenin kaasukenttä Alankomaissa, joka on yksi Euroopan suurimmista kaasukentistä, jonka tuotannon odotetaan päättyvän vuonna 2022
3. Kylmä talvi Aasiassa vuonna 2021 lisäsi nesteytetyn kaasun kysyntää samalla, kun Euroopassa tuulivoiman tuotanto on jäänyt jälkeen keskimääräisestä tasosta, mikä on vähentänyt uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön saatavuutta
4. EU-komissio on vähentänyt hiilikiintiöitä, mikä on johtanut hiilen hinnan nousuun
5. Venäjän vastaiset pakotteet ovat lisänneet energiamarkkinoiden volatiliteettia entisestään erityisesti EU:ssa, joka toi käyttämästään maakaasusta 40% Venäjältä vuonna 2021.

Joidenkin tarkkailijoiden mukaan nykytilanteessa on yhtymäkohtia 1970-luvun energiakriisiin. Vuonna 1972 Israelin ja sen naapurimaiden välinen sota johti öljykriisiin, joka lopulta johti tuulivoimateollisuuden syntyyn. Voisiko tämä kriisi johtaa samanlaiseen lopputulokseen? Tällaista mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Rambollin globaalin energiasiirtymän osaston johtaja Patrick Gilly sanoo, että vaikka hinnat ovat juuri nyt korkealla, investoijat tuskin perustavat päätöksiään lyhyen aikavälin vaihteluihin: ”Energia on aina ollut volatiili,” hän kertoo. ”Investoinnit energiainfrastruktuuriin ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Se tarkoittaa, että sijoittajat ovat valmistautuneet ylä- ja alamäkiin, ja on epätodennäköistä, että he perustavat päätöksiään yhtenä talvena koettuihin hintavaihteluihin. Suurempi kysymys on se, voiko investointi uusiutuvaan energiaan olla yhtä tuottoisa kuin mitä investoinnit öljyyn ja kaasuun ovat olleet aikaisemmin.” Vastaus riippuu useista muuttujista, kuten raaka-aineiden hinnat, korkotaso ja markkinoiden säätely. Patrick Gilly odottaa raaka-aineiden hintojen vaikuttavan toimitusketjuihin ja uusiutuvan energian hintaan. Hän vertaa tilannetta vuosina 2003–04 alkaneeseen jaksoon, jolloin korkeat raaka-aineiden hinnat käänsivät sijoituksia kohti fossiilisia polttoaineita: ”Nämä ylimääräiset investoinnit johtivat pulaan osaavista työntekijöistä ja insinööreistä. Uusiutuvilla on samat haasteet henkilöstön osalta. Kyse ei ole pelkästään raaka-aineiden hinnoista, vaan myös kyvystä kuljettaa ja asentaa riittävä määrä perustuksia tuulivoimalle tai aurinkopaneeleille,” hän kertoo. Aurinkopaneeleissa ja tuuliturbiineissa käytettävien materiaalien raaka-aineet ovat kallistuneet viimeisen vuoden aikana, sillä energian hinnan nousu on saanut jotkin osien valmistajat rajoittamaan tai pysäyttämään tuotantoaan. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan hyödykkeiden hinnoilla on ollut rajoitettu vaikutus uusiutuvan energian uudelle kysynnälle. Per Jørgensenin mukaan korkotasolla on myös merkittävä vaikutus: ”Uusiutuvien osalta suurin osa kuluista lankeaa maksettavaksi ennakolta. Tämä tekee niistä herkempiä pitkän aikavälin korkotasoille, koska investoinnit saadaan takaisin 30 vuoden aikavälillä verrattuna esimerkiksi liuskekaasuun Yhdysvalloissa, jossa investoinnit palautuvat nopeammin,” hän kertoo.

Miljardiluokan kysymys vihreässä siirtymässä on se, teemmekö riittävästi ja riittävän nopeasti välttyäksemme ilmastonmuutoksen pahimmilta vaikutuksilta. ”On vaikea arvioida, onko vauhti riittävä,” Patrick Gilly sanoo. ”Mutta on myös syytä muistaa, että nykyinen energiainfrastruktuuri on tulosta 70 vuoden työstä. Yritämme rakentaa sille vaihtoehdon alle 30 vuodessa. Joten on totta, että emme tee asioita riittävän nopeasti. Mutta olemmeko edenneet näin nopeasti aikaisemmin? En usko siihenkään,” hän lisää.

Ota yhteyttä tämän artikkelin kirjoittajaan sähköpostilla Anders Brønd Christensen.