Kaksoisolennaisuusanalyysi on onnistuneen vastuullisuustyön peruskivi

Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi, eli yrityksen olennaisten kestävyysnäkökohtien tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti onnistunutta kestävyysraportointia ja vastuullisuustyötä. Olennaisuusanalyysin avulla yritys määrittää annettujen raportoinnin teemakokonaisuuksien joukosta ne, jotka ovat yrityksen toiminnan kannalta merkityksellisiä. Minkään yrityksen ei ole tarkoitus raportoida raportointistandardien kaikkia 84 kokonaisuutta saati 1144 tietovaatimusta. Vain olennaiseksi määritellyt teemat raportoidaan. Näin ollen huolellisesti toteutettu olennaisuusanalyysi vähentää raportointikuormaa merkittävästi ja fokusoi vastuullisuustyötä merkittävimpiin vaikutuksiin. Seuraavilla ohjeilla valat onnistuneen olennaisuusanalyysin peruskiven:

Nimensä mukaisesti kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa tunnistetaan ja analysoidaan kaksi vaikutusten ulottuvuutta: yrityksen liiketoiminnan negatiiviset ja positiiviset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä kestävyyteen liittyvien kehityskulkujen liiketoiminnalle aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet. Käytännössä yrityksen tulee arvioida jokainen standardikokonaisuuden kestävyysteema kaksinkertaisuuden periaatteen mukaan: onko teema olennainen vaikutusten olennaisuuden, taloudellisen olennaisuuden tai molempien näkökulmasta.

ESRS-standardeissa on annettu ohjeita ja kriteerit olennaisuuden määrittämiselle, vaikka tarkkaa arviointimenetelmää ei olekaan määritetty. Olennaisuuden – tai epäolennaisuuden – määrityksen tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan tietoon, ei esimerkiksi mielipiteeseen, raportoinnin helppouteen tai yrityksen vaikutusmahdollisuuksiin. Vaikutusten olennaisuus tulee perustua vaikutusten vakavuuteen (esim. ympäristövahingon korjaamattomuus) sekä todennäköisyyteen.

Taloudellinen olennaisuus puolestaan määrittyy yritykseen kohdistuvien riskien ja mahdollisuuksien (esim. ilmastoriskit) taloudellisten vaikutusten ja todennäköisyyden kautta. Kaikki vaikutukset tulee huomioida lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Huolellinen arviointi edellyttää vahvaa asiantuntemusta kestävyysteemoista ja niihin linkittyvistä lainsäädännön, liiketoimintaympäristön sekä yhteiskunnan ja ympäristön tilan kehityskuluista.

Jotta yritys voi arvioida toimintansa olennaiset kestävyysvaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sen tulee ensin tuntea oma arvoketjunsa ja tunnistaa ketjusta olennaiset sidosryhmät. Mitä vaikutuksia aiheutuu alkutuotannossa, hankintaketjussa, entä jakelussa, tuotteen tai palvelun käytön aikana ja elinkaaren lopussa?

Arvoketjut ovat usein pitkiä ja monimutkaisia, eikä vaikutusten tunnistaminen ja tiedon keruu ole aivan yksinkertaista. Siksi standardin edellyttämä sidosryhmien kuuleminen tuokin tarvittavaa täydentävää näkemystä olennaisten kestävyysteemojen tunnistamiseen. Myös äänettömät sidosryhmät, kuten luonto kehotetaan huomioimaan. On hyvä pohtia, mitkä sidosryhmät voivat antaa parhaan panoksen olennaisuuden analysointiin. Kohdistuuko johonkin sidosryhmään esimerkiksi erityisen merkittäviä kestävyysvaikutuksia?

Analyysin perusteella olennaisiksi tunnistetut aihealueet ja tietovaatimukset raportoidaan ja epäolennaiseksi tunnistettujen aihealueiden osalta tulee voida perustella, miksi aihealue tai tietovaatimus on yritykselle epäolennainen. Yritys itse määrittelee, missä kulkevat kynnysarvot ja rajat olennaisen ja epäolennaisen teeman välillä ja yrityksen tulee myös raportoida periaatteet, joilla raja on määritetty. Tässä kohtaa yrityksellä pitää olla rohkeutta keskittyä olennaiseen ja rajata epäolennaiset teemat raportoinnin ulkopuolelle.

Suurten yritysten, joille raportointi tulee pakolliseksi vuodesta 2025, tulisi viimeistään nyt aloittaa raportointiin valmistautuminen toteuttamalla kaksinkertaisen olennaisuusanalyysi.

Analyysia tulee päivittää säännöllisesti ja tilanteissa, joissa yrityksen liiketoiminnassa tai liiketoimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. On hyvä huomioida, että lisää standardeja tullaan julkaisemaan, ja jo julkaistuja raportointivaatimuksia tullaan arvioimaan ja kehittämään.

Yritys, jolla on hyvä ymmärrys omasta arvoketjustaan, toiminnastaan ja liiketoimintaympäristöstään, osaa paremmin reagoida muutoksiin ja riskeihin sekä tarttua mahdollisuuksiin. Ymmärrys yrityksen ja kestävyystekijöiden suhteesta ja keskinäisistä vaikutuksista vahvistaa yrityksen kykyä varautua, uudistua ja säilyttää paikkansa muuttuvassa globaalien kestävyyshaasteiden maailmassa. Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi toimii siten peruskivenä sille, mihin kestävyysraportoinnissa ja sitä kautta liiketoiminnan kehittämisessä keskitytään.

Tutustu tarkemmin CSRD-direktiiviin ja kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin.

Lataa opas tästä