LEED ja BREEAM uudistuvat

Uudet versiot rakennushankkeiden LEED- ja BREEAM-ympäristösertifiointijärjestelmistä edistävät kestävää kehitystä aiempia versioita paremmin, mutta muutos vaikuttaisi olevan maltillisempi kuin aluksi annettiin ymmärtää.

LEED ja BREEAM ovat uudistumassa lähiaikoina. Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin soveltuvan LEED v5 -järjestelmän virallisen julkaisun on arvioitu tapahtuvan keväällä 2025. USGBC pyysi LEED v5:n alustavista arviointikriteereistä julkisesti palautetta kahteen otteeseen vuoden 2024 aikana. Julkisten kommenttikierrosten perusteella kriteeristöä on päivitetty, ja todennäköisesti lopulliseksi versioksi jäävä kriteeristö julkaistiin USGBC:n jäsenistön hyväksymisäänestystä varten helmikuussa 2025. Uudisrakennushankkeiden BREEAM-järjestelmän uuden V7-kriteeristön kommenttiversio julkaistiin loppukesästä 2024 palautteen keräämiseksi. Lopullisen kriteeristön julkaisu on tapahtumassa samanaikaisesti kehitteillä olevan uuden verkkoportaalin kanssa, mutta BRE ei ole vielä pystynyt tiedottamaan tarkkaa ajankohtaa. Myös peruskorjaushankkeiden BREEAM-järjestelmästä on tulossa uusi V7-versio, mutta myöskään sen julkaisuajankohtaa BRE ei ole vielä tarkemmin tiedottanut.

LEED uudistui edellisen kerran merkittävästi 12 vuotta sitten vuonna 2013, kun nykyinen käytössä oleva versio v4 julkaistiin. Uudisrakennusten BREEAM-järjestelmän viimeisin versio, V6, on vuodelta 2021. V6 oli kuitenkin vain pieni päivitys 2016-versioon ja toi lähinnä uusia energiatehokkuuskriteereitä, joten pääosin käytössä oleva BREEAM-kriteeristö on vuodelta 2016.

Merkittävimpiä uudistuksia

LEED- ja BREEAM-sertifiointien pääteemoja ovat mm. energiatehokkuus, sisäympäristö ja sisäolosuhteet sekä tontin monimuotoisuus, ekologisuus ja hyvä saavutettavuus. Painopistealueet eivät muutu uudistusten myötä, mutta vaatimustasoja ollaan nostamassa.

LEED v5 merkittäviä uudistuksia on mm. se, että BREEAMin tapaan korkeimmalle Platinum-sertifiointitasolle on minimivaatimuksia, jotka on täytettävä, jotta Platinum-taso on mahdollista saavuttaa. Palautekierrosten tuloksena yleistä vaatimustasoa on kuitenkin jonkin verran vähennetty. Ensimmäisessä kriteeristön kommenttiversiossa oli myös vaativia ja hieman huonosti suomalaisiinkin suunnittelu- ja rakentamiskäytäntöihin soveltuvia vaatimuksia, joita viimeisimmäksi julkaistussa kriteeristössä oli muotoiltu järkevämmin toteutettaviksi.

BREEAM V7 merkittävimpiä uudistuksia on LEEDin tapaan muutokset korkeampien sertifiointitasojen, Excellentin ja Outstandingin minimivaatimuksiin. Erityisesti minimivaatimusten tarkoituksena on ollut huomioida kattavasti rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljen vaikutukset. Esimerkiksi LCA-laskentaan ja siihen liittyviin vertailuihin, energiatehokkuuteen, käytönaikaiseen energiankulutukseen sekä kylmäaineisiin liittyen tulisi uusia minimivaatimuksia. Aiempaan verrattuna esimerkiksi LCA-laskennassa täysien pisteiden saavuttamiseksi edellytettäisiin laskelmaa kolmessa eri vaiheessa hanketta kolmannen osapuolen tarkastuksineen.

Vaikka kumpaakaan sertifiointijärjestelmää ei ole vielä virallisesti julkaistu käyttöön, näkemyksemme mukaan sertifiointijärjestelmien kehityssuunta on jälleen maltillinen. Uusia minimivaatimuksia, pisteitä ja kriteereitä julkaistaan ja aiempia vaatimuksia ollaan jossain määrin tiukentamassa, mutta kokonaisuudessaan siirtymä ei vaikuta mahdottomalle. Uudet kriteerit todennäköisesti lisäävät konsulttien dokumentaatioon tarvittavaa työmäärää, mutta ne eivät oletettavasti kuitenkaan kasvata merkittävästi hankkeen kokonaiskustannuksia tavanomaiseen suomalaiseen rakentamisen tasoon verrattuna. USGBC ja BRE haluavat, että heidän sertifiointijärjestelmiään voidaan käyttää laajasti ympäri maailman. Siten voidaan ymmärtää, että kansainvälisten sertifiointiorganisaatioiden tulkinta on, että ala ei välttämättä ole vielä riittävän valmis suuremmille vaatimusloikille.