Anna Salonpää ja Matti Kattainen
17. helmikuuta 2025
Suomen vesiensuojelulaki uudistui – Miten muutos vaikuttaa hankkeisiin?
Vuoden 2024 lopulla toteutettu lakiuudistus toi EU:n vesipuitedirektiivin sitovat tavoitteet osaksi Suomen kirjoitettua lainsäädäntöä. Uudistus mahdollistaa aiempaa joustavamman poikkeamisen vesienhoidon tilatavoitteista, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon liittyviin hankkeisiin.
EU:n vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet osaksi Suomen lainsäädäntöä
EU:n vesipuitedirektiiviin (2000/60/EY) on sisällytetty vesienhoidon ympäristötavoitteet, joiden mukaan pinta- ja pohjavesien tilan ei tulisi heiketä ja vesistöjen tulisi saavuttaa vähintään hyvä tila. Suomessa vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet hahmotettiin alun perin vesienhoidon suunnittelua ohjaaviksi tavoitteiksi, mutta EU-oikeuden kehityksen myötä tavoitteet ovat muuttuneet sitoviksi.
Vuoden 2024 loppupuolella toteutetussa lakiuudistuksessa nämä vesienhoidon sitovat ympäristötavoitteet tuotiin osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja samalla Suomen vesiensuojelulainsäädäntö päivitettiin vastaamaan EU:n vesipuitedirektiiviä. Uudistus vietiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004), ympäristönsuojelulakiin (527/2014) sekä vesilakiin (587/2011).
Poikkeuslupia aiempaa joustavammin – miten ja mille hankkeille?
Lakiuudistuksen myötä vesienhoidon ympäristötavoitteista voidaan myös poiketa lupamenettelyn yhteydessä, mikäli hanke täyttää tietyt ehdot. Aiemmin poikkeuslupa on voitu myöntää uusille merkittäville hankkeille vain joka kuudes vuosi vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen yhteydessä.
Lakiuudistus tuo joustavuutta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen, mutta samalla se edellyttää tiukkoja kriteerejä poikkeuslupien myöntämiselle. Poikkeuslupa voidaan myöntää yleisen edun kannalta erittäin tärkeälle hankkeelle, jonka aiheuttamia hyötyjä ei pystyttäisi saavuttamaan toisilla ympäristön kannalta paremmilla keinoilla esimerkiksi kohtuuttomien kustannusten vuoksi. Lisäksi vesistön tila saisi heikentyä hankkeen vaikutuksesta korkeintaan erinomaisesta hyvään, ja hankkeen aiheuttamat haittavaikutukset tulisi pyrkiä minimoimaan kaikin keinoin.
Muutetun vesiensuojelulainsäädännön mukaan esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten suunnittelu, rakentaminen ja käyttö ovat aina tällaisia erittäin tärkeitä yleisen edun mukaisia hankkeita. Poikkeuslupaa hakiessa hakijan on esitettävä tarpeellinen selvitys poikkeamisen edellytysten täyttymisestä.
Uudistuksella edistettiin myös uusiutuvaa energiaa koskevan RED III -direktiivin (2023/2413) tavoitteita, joihin lukeutuu muun muassa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyiden sujuvoittaminen.
Asiantuntijat tukena uuden lainsäädännön soveltamisessa
Tarvitsetko apua? Asiantuntijamme ovat tukenasi, kun tarvitsette uudistuneeseen lainsäädäntöön liittyvää tulkintaa ja haluatte varmistua siitä, että hankkeenne suunnittelussa huomioidaan myös EU-lainsäädännön tulevat muutokset. Ramboll voi auttaa myös uusiutuvan energian hankkeiden suunnittelussa ja niihin liittyvien muuttuvien lakien ja asetusten seurannassa ja tulkinnassa sekä soveltamisessa yritystoiminnassanne.
Lisätietoja:
- Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen laki (1299/2004)
- Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
- Vesilaki (587/2011)
- Vesienhoidon ympäristötavoitteet ja niistä poikkeaminen (valtioneuvoston säädösvalmistelu)
- Vesienhoidon ympäristötavoitteet ja investointien lupamenettelyjä sujuvoittavat poikkeamismahdollisuudet lainsäädäntöön (valtioneuvoston tiedote)
Lue myös:
Kysy lisää kirjoittajilta
Anna Salonpää
Environmental Consultant
+358 44 4025052
Matti Kattainen
Environment and Real Estate Legal Counsel
+358 40 9609833