Kevin P. Smith

2. helmikuuta 2022

Tuleeko luontoon perustuvista ratkaisuista vihdoinkin sääntö pikemminkin kuin poikkeus?

Luonnon monimuotoisuuden kato on yksi ihmiskunnan kolmesta suuresta uhasta. Voiko vastaus löytyä luontoon perustuvista ratkaisuista? Vinkkejä siitä antavat osterikannan elvytysprojekti Staten Islandilla ja sadevettä keräävä puutarha Kööpenhaminassa.

Spliced image of water lilies and a stream
facebook linkedin twitter
YK:n viime vuoden COP26-ilmastokokouksesa omistettiin kokonainen päivä luontoon perustuville ratkaisuille. Se kertoo siitä, että luontoon perustuvia ratkaisuja pidetään entistä keskeisempinä ratkaisuina ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.
Luotoon perustuvat ratkaisut ovat määritelmänsä mukaan ”toimia, joilla luontoa tai muunneltuja ekosysteemejä suojellaan, hoidetaan kestävästi ja ennallistetaan tavalla, joka vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin tehokkaasti ja mukautuvasti ja joka tuottaa hyvinvointia ihmisille ja kehittää luonnon monimuotoisuutta.” Tästä on tullut tärkeä puheenaihe.
Luontoon perustuvat ratkaisut ovat tyypillisesti perinteistä ihmisen rakentamaa infrastruktuuria edullisempia. Sen lisäksi ne tarjoavat lukuisia muita hyötyjä , kuten talouskasvua, vihreitä työpaikkoja, joustavuutta luonnonkatastrofien varalta, kiinteistöjen arvonnousua ja parempaa kansanterveyttä.
Onkin syytä kysyä, miksi luontoon perustuvat ratkaisut eivät ole jo kaikkialla?
Luontoon perustuvaa joustavuutta on saatavana kaiken kokoisena
Osa vastauksesta on tiedon puute luontoon perustuvista ratkaisuista ja päättäjien paikallaan pysymisen harha, kuten eräässä kirjallisuuskatsauksessa otettiin esille.
Luontoon perustuvia ratkaisuja voidaan soveltaa uusiin ja jälkiasennusprojekteihin missä tahansa mittakaavassa. Se voi naapurustoon tai rakennuskohteeseen sovitettu tai valuma-alueen, maiseman tai rannikon mittakaavassa. Mutta tällaisen toteuttaminen on harvoin itsestään selvää tai helppoa. Projektien mittakaava ja monimutkaisuus lisää teknisten ja muiden työn alla olevien osa-alueiden määrää. Myös näiden osa-alueiden keskinäistä vuorovaikutusta tulee ymmärtää.
Ramboll on mukana RECONECT-konsortiossa, joka edistää standardimuotoista luontoon perustuvien ratkaisujen suunnittelua, toteutusta ja käyttöönottoa, jotta luontoon perustuvista ratkaisuista tulisi itsestään selvä valinta infrastruktuurihankkeissa. Sen lisäksi sovellamme niitä käytännössä jo nyt. Alla on joitakin esimerkkejä näistä projekteista:
Spliced image of living breakwaters and oysters
Living Breakwaters -projekti Staten Islandin rannikolla
Luontoon perustuvia ratkaisuja New Yorkin suurkaupungissa
Ramboll johtaa rakentamisen projektinhallintaa Living Breakwaters -projektissa, jonka tavoitteena on valmistella Staten Islandin Southern Shoren aluetta ilmastonmuutoksen varalle palauttamalla osterikantaa siellä oleviin aallonmurtajiin.
Luontopohjainen käänne: näihin vedenmurtajiin on suunniteltu ekologisesti laajennettu ulkokerros betonisista suojavaipoista. Tämä lisäys laajentaa elintilaa meriluonnolle, parantaa veden laatua ja elvyttää elinympäristöjä monille eläinlajeille, kuten aikaisemmin alueella esiintyneille ostereille, jotka ovat kadonneet sieltä ympäristön rappeutumisen myötä. Osterit suodattavat vettä ja parantavat sen laatua. Samalla ne auttavat aallonmurtajia pysymään paikoillaan. 700 metriä pitkä järjestelmä on lisäksi suunniteltu ehkäisemään eroosiota ja suojelemaan rantaviivaa.
"Vihreän infrastruktuurin hankkeet ovat tehokkaampia ja yleensä halvempia kuin tyypilliset ihmisen tekemät projektit, joten on vain ajan kysymys milloin ne yleistyvät,” sanoo Kevin Smith, joka on New Yorkin Living Breakwaters -projektin vanhempi rakennuspäällikkö.

”Vuosikymmenen loppuun mennessä näemme monia vastaavanlaisia projekteja. Näiden hankkeiden hyödyt puhuvat puolestaan. Ne inspiroivat muita paikallishallintoja käyttämään samanlaisia luontoon perustuvia ratkaisuja.”

Kevin Smith
Senior construction manager
Spliced image of hoje taastrup and skate park
Høje Taastrup C, Tanska
Joustavuutta ja asuttavuutta uuteen uskoon Kööpenhaminan naapurissa
Ramboll vastaa suunnittelusta ja toteutuksesta insinöörityön pääkonsulttina Høje Taastrupin kunnan uraauurtavissa muutostöissä, Tanskan pääkaupunkialueella. Tavoitteena on tehdä alueesta houkuttelevampi ja asuttavampi ja lisätä sen kestävyyttä ilmastonmuutoksen varalle.
Luontoon perustuva käänne: alueen hulevesijärjestelmä naamioidaan maailman pisimmäksi skeittipuistoksi, joka sisältää kauniita alueita vapaa-ajanviettoon. Sadevesi johdetaan sadepuutarhojen läpi puistoalueelle ja avoimiin sadevesilampiin. Kastelujärjestelmä käyttää kerättyä sadevettä puiston kasteluun. Rankkasateiden aikana ylimääräinen hulevesi johdetaan lammesta skeittipuistoon, joka toimii myös veden varastointialtaana tulevia yhteisön vesienhallintatarpeita varten.
Haluatko lisätietoa siitä, kuinka luonnonvarat voivat luoda joustavia ja asuttavia yhteisöjä? Tutustu uusimpiin näkemyksiin luontoon perustuvista ratkaisuista tässä raportissa.

Haluatko tietää lisää?

  • Kevin P. Smith

    Project Manager

    +1 347-604-2439

    Kevin P. Smith