Uudet menetelmät automatisoivat siltojen elinkaarenhallintaa

Sillat ja muut taitorakenteet ovat merkittävä osa kuntien ja kaupunkien infraomaisuutta. Rambollin taitorakenteiden yksikön päällikkö Matti Airaksisen mukaan pelkästään siltoja on keskisuuressa kaupungissa vähintään 150. – Lisäksi jatkuvaa ylläpitoa vaativat tunnelit, tukimuurit ja rantarakenteet, joita on vesistöjen rannoille rakennetuissa suomalaisissa kaupungeissa runsaasti.

Jos maantiesilta joudutaan ottamaan yllättäen pois käytöstä, seuraukset voivat olla suuria asukkaiden ja yritysten arkeen: kaupunkiliikenteelle ja tavarakuljetuksille. Airaksinen suositteleekin tarkastelemaan taitorakenteiden kunnossapitoa koko elinkaaren näkökulmasta riskilähtöisesti.

– Jos korjauksia priorisoidaan vuodesta toiseen liian pienillä määrärahoilla, tyydyttävässä kunnossa olevat sillat siirtyvät taustalla huomaamatta huonokuntoisiksi. Korjausvelan kasvaessa riskitkin kasvavat ja voi syntyä yllättäviä tilanteita, joihin kuntapäättäjät eivät ole varautuneet.

NDT-menetelmät nostavat kuntotutkimusten laatua

Rambollin konsultit hyödyntävät taitorakenteiden kuntotutkimuksissa tehokkaita uusia menetelmiä. Esimerkiksi siltakansien betoni-, teräs- ja pintarakenteiden tutkimiseen soveltuvat ainetta rikkomattomat NDT-tarkastusmenetelmät (Nondestructive Testing).

– Siinä missä perinteisessä kuntotutkimuksessa siltakannesta otetaan 8–10 avausnäytettä, NDT:llä koko kansi voidaan käydä kauttaaltaan läpi yhdessä yössä. Se antaa rakenteen todellisesta kunnosta luotettavamman kuvan, Airaksinen sanoo. Laadukas tieto on olennaista sekä päätöksenteossa että korjaussuunnittelussa. – Korjaustöiden aikana tulee vastaan huomattavasti vähemmän aikataulu- ja kustannusyllätyksiä.

Monitorointi tukee siltojen turvallista käyttöä

Siltojen kunnon pitkäaikaisseuranta on mahdollista monitoroinnilla. Esimerkiksi Nokian Emäkosken silloilla monitoroinnilla varmistettiin vanhan sillan turvallinen käyttö uusien siltojen rakentamisen aikana, kun kahden sillan liikenne oli siirretty yhdelle sillalle.

– Pystymme mittaamaan rakenteisiin asennetuilla sensoreilla reaaliajassa rakenteisiin kohdistuvia rasituksia ja olosuhteita. Jos muodonmuutos ylittää annetut raja-arvot, hälytys tapahtuu automaattisesti, Airaksinen sanoo.

Hänen mukaansa monitoroinnilla voidaan pidentää taitorakenteen turvallista käyttöikää, mikä vähentää elinkaarikustannuksia ja hiilijalanjälkeä. – Kun rakenne voidaan pitää turvallisesti käytössä elinkaarensa loppuun asti, tuetaan kunnan kestävän kehityksen tavoitteita.

Dronella tutkitaan haastaviakin paikkoja

Dronekuvaukset yleistyvät siltojen kuntotutkimuksissa. Kuvauskopterilla päästään esimerkiksi vesistösiltojen alle ja muihin haastaviin paikkoihin ilman henkilönostimia tai liikennejärjestelyjä. – Drone voi myös tunnistaa määrätyt rakenteet tekoälyn avulla ja tuottaa ihmistarkastajille tehokkaasti olennaista informaatiota, Airaksinen sanoo.

Hänen mukaansa kuntotutkimuksissa hyödynnetäänkin mahdollisuuksien mukaan automaatiota. Jos silta on suunniteltu tietomallipohjaisesti, voidaan tarkastuksessakin käyttää paikkatietopohjaista dataa. – Myös tulokset voidaan siirtää automaattisesti digitaaliseen loppuraporttiin, mikä tehostaa ajankäyttöä ja vähentää inhimillisten virheiden riskiä.