Mitä on sosiaalisesti kestävä kehitys?

Kirjoittaja Martin Christiansen

Haluatko kupillisen kahvia hyvän kirjan painikkeeksi?

Sitten mielessäsi saattaa olla reilun kaupan kahvi. Se johtaa oivallukseen siitä, että kuluttajat ovat olleet kiinnostuneita sosiaalisesti kestävistä tuotteita jo hyvin kautta. Tai otetaan esimerkiksi muotiteollisuuden yritys parantaa työntekijöiden oikeuksia useiden hikipajaskandaalien jälkeen, joka tapahtui kauan ennen kuin muodin alalla kiinnostuttiin kestävästä puuvillasta tai yritettiin valmistaa vahoista kalaverkoista urheiluvaatteita.

Vanha vai uusi suuntaus?

Sosiaalisen kestävyyden määrittely on yhtä suoraviivaista kuin serpentiinitie. Eksyminen ja hämmennys on osa matkaa. Vaikka sosiaalisen kestävyyden käsitettä voi pitää uutena ja se on noususuunnassa joillakin toimialoilla, se on tunnettu kaupunkisuunnittelijoiden ja arkkitehtien keskuudessa jo vuosikymmeniä.

On vaikeaa suunnitella paikkaa, joka ei vedä ihmisiä puoleensa. Silti sellaiseen lopputulokseen on päästy yllättävän usein.

Lainaus on William H. Whyte kirjasta The Social Life of Public Spaces , joka julkaistiin 30 vuotta sitten.

Siitä huolimatta sosiaalinen kestävyys on paljon muutakin kuin paikkojen luomista ihmisiä varten, enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Mutta mitä sosiaalinen kestävyys tarkkaan ottaen on ja miksi se on tärkää?

Tapa mitata kehitystä

Vuodesta 1989 lähtien kasvava määrä yritysjohtajia, poliitikkoja, kansalaisjärjestöjä, konsultteja ja monia muita ihmisiä on työskennellyt taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat huomioon ottavan raportoinnin (triple bottom-line) puolesta. Tavoitteena on löytää tasapaino kaikkien näiden kolmen kestävän kehityksen ulottuvuuden välille, kun tehdään aloitteita, raportoidaan kehityksestä tai kehitetään uutta strategiaa tai politiikkaa.

Kestävän kehityksen sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen ulottuvuus ovat peräisin Bruntlandin raportista. Kyse on kokonaisuudesta, joka ei ole niin tasapainoinen kuin mitä klassisesta venn-diagrammista voisi päätellä.

Kolmen sisaruksen sijaan talous on kuin dominoiva vanhempi sisar, ympäristö on kiehtova ja äänekäs nuorempi sisar ja pienimmälle sisarelle, eli sosiaaliselle näkökannalle, jää tässä joukossa niukasti tilaa.

Tämä voi olla muuttumassa. Nyt on entistä selvempi näkemys siitä, että kestävä kehitys ei voi olla vain vihreää. Siinä ei ole kyse pelkästään uusiutuvasta energiasta, vastuullisesta kuluttamisesta, kierrätyksestä tai ilmastoneutraaliudesta tai muista vastaavista asioista, vaikka ne ovatkin tärkeitä.

Line Dybdal on yksi Rambollin sosiaalisen kestävyyden asiantuntijoista. Hän kertoo, että jotakin muuttui viisi vuotta sitten, kun YK julkisti kestävän kehityksen tavoitteensa, joiden mottona oli ”Ketään ei jätetä”:

– YK nosti tällä etusijalle tavoitteita, kuten terveydenhoidon, hyvinvoinnin, koulutuksen ja sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämisen reiluissa ja rauhallisissa yhteiskunnissa. Kaupunkien johtajien kanssa keskusteltaessa tulee selvästi esille se, että lisääntyvät sosiaaliset jännitteet ja jokseenkin hajalla oleva yhteiskuntasopimus aiheuttaa paljon ongelmia, samalla kun ilmastonmuutos, nopea kaupungistuminen tai demograafiset muutokset laittavat julkisen taloudellisen kestokyvyn koetukselle.

Sosiaalinen kestävyys on aidosti kestävien ratkaisujen ymmärtämisen avain

Pohjimmiltaan yhteiskunta ei pysty kehittämään kestävyyttään mikäli se ei ole sosiaalisesti kestävä. Mutta mistä sosiaalinen kestävyys sitten muodostuu?

Line Dybalin mukaan hän viittaa sosiaalisella kestävyydellä sitoumukseen luoda turvalliset, terveelliset ja osallistavat toimielimet, yhteisöt ja yhteiskunnat, jotka voimaannuttavat ja antavat kansalaisille mahdollisuuden saavuttaa täysi potentiaalinsa vaarantamatta nykyisiä ja tulevia sukupolvia.

– Kyse on politiikan, strategioiden ja muutosten sellaisesta suunnittelusta, joka edistää kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia riippumatta sukupuolesta, etnisyydestä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vammaisuuksista, ja joka vahvistaa yhteiskuntasopimusta rakentamalla luottamusta toimielimiimme, sosiaaliseen koheesioon ja keskinäiseen kunnioitukseen, hän sanoo.

Ihmisten täyden potentiaalin mahdollistaminen

Sosiaalinen kestävyys liittyy kaikkeen. Se voi olla osa peruskoulua tai jatkokoulutusta, terveydenhoitoa, asumista ja kaupunkisuunnittelua tai se voi näkyä työpaikoilla.

– Reaktiivisella tavalla ajateltuna sosiaalinen kestävyys on sitä, että ihmisille ei aiheuteta haittaa tai vältetään luomasta uusia epätasa-arvoisuuksia. Proaktiivisella tavalla ajateltuna sosiaalinen kestävyys on aktiivisen aloitteen ottamista olemassa olevien epätasa-arvoisuuksien vähentämiseksi ja poistamiseksi, mikä antaa kaikille mahdollisuuden saavuttaa täysi potentiaalinsa yksilöinä suhteisiin perustuvassa maailmassa, Line Dybdal kertoo.

Sateenvarjodiskurssi

Tämä on ammattilaisen näkökulma asiaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan sosiaalinen kestävyys on kuin sateenvarjodiskurssi. Sateenvarjo kattaa useita konsepteja, kuten sosiaalinen tasa-arvoisuus ja oikeus, sosiaalinen koheesio, elämänlaatu ja kaupunkiympäristön asuttavuus. Ehkä käsitteellinen sotkuisuus on johtanut siihen, että jotkut tutkijat pitävät sosiaalista kestävyyttä kaaoksen omaisena käsitteenä. Tämä onkin osa ongelmaa. Vaikeasti ymmärrettävä asia on vaikeasti hallittavissa. Yritysjohtajat tuntevat tämän varsin hyvin.

Yrityksissä liiketoiminnalla on vaikutusta talouteen, ja tämän ymmärtäminen on päivittäinen tehtävä. Se näkyy kirjanpidon kaikilla riveillä. Yrityksen ympäristövaikutukset ovat tulossa entistä selvemmin esille esimerkiksi kestävän kehityksen asiantuntijoiden konsultoimina. Näin ne tulevat seuratuiksi ja hallituiksi.

Tämä ei edelleenkään toteudu sosiaaliseen kestävyyden osalta, koska tasa-arvo, monimuotoisuus, oikeudenmukaiset työkäytännöt, sosiaalinen turvallisuus, työn ja perhe-elämän tasapaino ja monet muut teemat ovat vaikeita mitata.

Mutta tämäkin voidaan tehdä – ainakin yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Oikeiden resurssien kohdistaminen

Sosiaalisen tuoton näkökulmasta yhteiskuntien niukat resurssit ovat taloudellinen perustilanne, tohtori Sanni Breining Rambollista esittää. Tämän takia yhteiskuntien tulee toistuvasti päättää resurssien kohdistamisesta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, mikä koskee myös sosiaaliseen kestävyyteen investoitaessa:

– Tämän takia on tärkeää seurata tekemiämme toimenpiteitä ja niistä saatavia tuloksia. Eikä kyse ole vain taloudellisesta tuloksesta vaan myös aivan yhtä tärkeästä sosiaalisesta tuotosta. Tätä haluan korostaa.

Tohtori Sanni Breining työskentelee Johdon konsultoinnissa sosioekonomistina. Hänen ammatissaan kyse on sosiaalisten toimenpiteiden muuttamisesta numeroiksi. Vastausta tarvitaan esimerkiksi siihen, mikä on pääoman tuotto, jos haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin investoidaan ennakolta tarjoamalla heille parempaa koulutusta tai työllistymistukea.

– Vaatimalla tätä sosiaalisen tuoton näkökulmaa varmistamme, että sijoitamme resurssejamme toimintaan, joka tuottaa pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja hyödyttää ennen kaikkea ihmisiä ja sitä kautta taloutta yleisesti. Näkemykseni mukaan tämä on kestävän kehityksen mukaista ajattelua.

Yhteisestä lähestymistavasta sopiminen

Ympäristöllisessä kestävyydessä säännöistä on jo sovittu. Muutamat radikaalit saattavat kiistää ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen, ja ilmastotoimia on hyvin erilaisia; mutta 1,5 astetta on 1,5 astetta ja 1 tonni hiilidioksidia on tonni riippumatta siitä, oletko Berliinissä, Bogotassa tai Brisbanessa.

Joitakin yleisiä työkaluja on luonnollisesti saatavilla. Esimerkiksi BREEAM- ja DGNB-sertifiointijärjestelmät kattavat sosiaaliset näkökohdat, samoin kuin S-LCA, joka on niin sanottu sosiaalinen elinkaariarviointi.

On silti selvää, että sosiaalisesta kestävyyttä tarkasteltaessa tietolähde on oleellinen, koska kyse voi olla sosiaalisesta kestävyydestä ihmislähtöisenä kaupunkisuunnittelun lähestymistapana tai näkemys sosiaalisten järjestelmien monimutkaisista vuorovaikutuksista yhteiskunnassa tai eräänlainen sosiaalidemokraattinen suodatin, johon sisältyy yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Tai neljäs tai viides tai kuudes näkökanta.

Näkökulmista riippumatta tietoisuus sosiaalisesta kestävyydestä on kasvamassa, kun yleinen, entistä kestävämpien yhteiskuntien tavoittelu jatkuu. Kysymys on siitä, edistääkö vai heikentääkö entistä yhtenäisempi lähestymistapa sosiaaliseen kestävyyteen tätä kehitystä. Sen näemme tulevaisuudessa.

Suositeltavaa lukemista

Tutustu Asuttavien paikkojen osioomme tai Rambollin kestävän kehityksen ja yritysvastuun lähestymistapaan tai lue lisää palveluistamme sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten alalla tai kestävän kehityksen konsultoinnissa.