Yritysvastuudirektiivi: EU edellyttää yrityksiltä aktiivista roolia ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelussa

Mistä on kyse ja miksi sillä on merkitystä?

Euroopan unionissa on hyväksytty direktiivi, jolla velvoitetaan yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksista, ympäristöstä ja hyvästä hallinnosta arvoketjuissaan. Jatkossa yritysten on muun muassa puututtava oman ja tytäryhtiöidensä lisäksi myös toimintaketjussaan olevien alihankkijoiden ihmisoikeusrikkomuksiin tai ympäristörikoksiin. Toimintaketju (arvoketju) koostuu pääasiassa ylävirran (upstream) toiminnoista, eli toiminnoista, jotka ovat arvoketjussa ennen yritystä, kuten tavarantoimittajista.

Yritysvastuudirektiivi vaikuttaa yrityksiin eri tavoin. Ensin direktiiviä sovelletaan suurikokoisiin yrityksiin. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin direktiivillä on alkuvaiheessa vaikutusta, mikäli ne ovat suuryritysten toimittajia tai muulla tavoin osa niiden toimintaketjuja.

Kun yritysvastuudirektiivi on pantu kokonaan täytäntöön, se soveltuu yrityksiin, jos se täyttää jommankumman alla olevista kriteereistä:

• EU:n yritykset, joilla on yli 450 M€ liikevaihto globaalisti ja yli 1000 työntekijää
• EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on yli 450 M€ liikevaihto EU:ssa

Yritysvastuudirektiivi pyrkii varmistamaan, että yritykset ottavat vastuun toimintansa kielteisistä vaikutuksista sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, mukaan lukien mitä tapahtuu niiden arvoketjussa. Yritysvastuudirektiivi auttaa minimoimaan haitalliset ihmisoikeusvaikutukset ja mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset sekä ympäristöhaitat globaaleissa arvoketjuissa. Direktiiviä valvotaan hallinnollisesti, sakkojen ja vastuullisuustoimenpiteiden avulla.

CSDDD:n myötä yrityksen johdon vastuu korostuu

Yrityksen johdon vastuulla on varmistaa, että he ottavat päätöksenteossa huomioon päätösten vastuullisuusvaikutukset. Johdon täytyy varmistaa, että yritys täyttää huolellisuusvelvoitteen vaatimuksen ja raportoi tuloksista hallitukselle. Sen täytyy myös varmistaa, että yhtiön strategia huomioi huolellisuusvelvoitteen täyttämisen kautta esiin nousseet todelliset ja mahdolliset haitalliset vaikutukset.

Kuinka liikkeelle yritysvastuulain velvoitteiden täyttämisessä?

Huolellisuusvelvoitteen mukaisen prosessin rakentaminen ja toteuttaminen vaatii todennäköisesti toimenpiteitä sekä yritysvastuutoimia vasta rakentavalta organisaatiolta, että kokeneelta konkariltakin. Kun prosessi toimii, se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Alkuun pääsee seuraavien askelien avulla:

Tunnista ja arvioi riskit ja vaikutukset – valmistaudu myös päivittämään näitä jatkossa!

• Tunnista nykyiseen hallinto- ja johtamismalliin tarvittavat päivitykset
• Lievennä tunnistettuja riskejä ja vaikutuksia
• Päivitä toimintaperiaatteet ja prosessit
• Kasvata avainhenkilöiden osaamista

Yritysvastuudirektiivi Suomessa

Nykyisellä sisällöllään yritysvastuudirektiiviä sovelletaan noin sataan Suomessa toimivaan yritykseen, ja heti ensimmäisessä vaiheessa on mukana jo puolet näistä yrityksistä. Yritykset toimivat eri toimialoilla ja niiden toimintaketjuissa on tätäkin enemmän yrityksiä.

Vaikka yritysvastuudirektiiviä sovelletaan suoraan vain suurimpiin yrityksiin, direktiivin vaikutukset ulottuvat myös pienempiin, suurempien yritysten toimintaketjuissa oleviin yrityksiin.

Muu huolellisuusvelvoitteeseen liittyvä lainsäädäntö

Yritysvastuudirektiivi linkittyy myös muuhun EU:n lainsäädäntöön. Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on raportointistandardi, jonka nojalla raportointia tehdään myös yritysvastuudirektiivin osalta. Huomioitavaa on myös, että yritysten huolellisuusvelvoite ei rajoitu ainoastaan voimaan tulevaan yritysvastuudirektiiviin. EU:n lainsäädännössä yrityksiltä vaaditaan huolellisuutta myös tietyille tuotteille:

• Metsäkatoasetus koskee palmuöljyä, karjatuotteita, soijaa, kahvia, kaakaota, puutavaraa, kumia ja niistä johdettuja tuotteita
• Konfliktimineraaliasetus koskee tinaa, tantaalia, volframia sekä niiden malmeja ja kultaa, jotka ovat peräisin konfliktin vaikutusten alaisilta tai korkean riskin alueilta
• Akkuasetus koskee talouden toimijoita, jotka saattavat markkinoille akkuja ja paristoja tai ottavat niitä käyttöön
• Pakkotyölaki koskee kaikkia tuotteita ja kieltää markkinoilla sellaiset tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty pakkotyötä (ei vielä voimassa, käsiteltävänä EU:ssa)

Miten Ramboll voi auttaa?

Rambollin asiantuntijat tukevat yrityksiä matkalla kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Ole yhteydessä, mikäli sinulla on tuen tarvetta tai kysyttävää esimerkiksi kestävyysraportointiin tai yritysvastuun edistämisen toimenpiteisiin liittyen.