Mullistavan muutoksen mahdollistaminen planeettamme luonnollisten rajojen sisällä

Tukholman ympäristöinstituutin käsitys planeettamme kantokyvyn rajoista perustuu ajatukseen, että ihmiskunta kukoisti vallinnessa olosuhteissa teollista vallankumousta edeltäneiden 10 000 vuoden aikana. Tutkijat asettivat keskeisiä ympäristökynnyksiä, joita ei pitäisi ylittää, koska sen pelätään työntävän maapallon pois ihmiskunnalle turvallisesta toimintatilasta.

Viimeaikaisessa tutkimuksessa havaittiin tiheä vuorovaikutusverkosto planeettamme eri kantokykyrajojen välillä. Esimerkiksi maankäytön muutos voi johtaa hiilidioksidipäästöihin, jotka lisäävät ilmakehän hiilidioksidia ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Kun vuorovaikutukset otetaan huomioon, ne valitettavasti johtavat vaikutusten voimistumiseen, mikä johtaa turvallisen toimintatilan supistumiseen tulevan ihmisen toiminnan osalta maapallolla.

Tämä keskinäinen kytkös tarkoittaa myös sitä, että vaikutusten vähentäminen yhdellä maapallon kantokyvyn rajalla voi vähentää vaikutuksia muihin.

Planeettamme kantokykyrajat ovat vakuuttava käsite, mutta siinä on asiantuntijoiden mukaan kolme puutetta:

1. Siinä jätetään huomioimatta, että eräät luonnonvarat ovat rajallisia eikä niitä voida ottaa talteen, kun raja on saavutettu.
2. Mittakaavassa on ongelma. Jotkut kantokykyrajat liittyvät globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, mutta toiset ovat globaaleja vain, jos paikalliset ongelmat toistuvat laajana kokonaisuutena, kuten typpilannoitteiden valuminen maatalousmaasta.
3. Konseptilla ei voida käsitellä nykyaikaisia ympäristöongelmia, kuten valtamerien muoviongelmaa, koska sitä ei esiintynyt ennen teollista vallankumousta, joten tätä ei voi käyttää rajakynnyksenä.

Viime vuonna Maailman ympäristöpäivänä Yhdistyneet Kansakunnat julisti vuodet 2021–2030 ekosysteemien ennallistamisen vuosikymmeneksi, jonka tavoitteena on estää, pysäyttää ja kääntää ekosysteemien rappeutuminen kaikilla mantereilla ja valtamerillä. YK:n mukaan tämän tavoitteen saavuttaminen auttaa vähentämään köyhyyttä, torjumaan ilmastonmuutosta ja ehkäisemään massasukupuuttoa. Tämän toimintavetoomuksen jälkeen olemme nähneet myönteisiä muutoksia, mutta muutostoimia tarvitaan kiireesti. Tässä korostuu kolme toimenpidettä erottuu:

1. Ilmastotoimet ovat osa lainsäädäntöä ja luontotoimia on seurattava Hallitukset voivat sopia globaaleista tavoitteista. Esimerkiksi Leaders’ Pledge for Nature antaa yhtenäisen vetoomuksen toimien lisäämiseksi luonnon hyväksi. Yli 90 johtajaa sitoutuu kääntämään biologisen monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Hallitusten on kiireellisesti pantava täytäntöön Leaders' Pledge for Nature -vetoomuksen kymmenen sitoumusta ja autettava turvaamaan luontomyönteinen kehitys tällä vuosikymmenellä.
2. Yritysten on tehtävä enemmän ja nopeammin Yrityksiä rohkaistaan toimiin ja sitoutumaan kehittämään tieteeseen perustuvia luontotavoitteita (science based targets for nature, SBTN) ja puolustamaan kunnianhimoista luontopolitiikkaa. Rahoituslaitokset kehittävät puitteita ja ohjeita luontovaikutusten ja -riippuvuuksien ilmoittamiseen ja raportointiin luontoon liittyvien taloudellisten tietojen työryhmän (Task Force for Nature-related Financial Disclosure, TFND) kautta. Ramboll on TNFD-foorumin jäsen ja toteuttaa yritysten kanssa luonnon kannalta myönteisiä tavoitteita ja sitoutuu SBTN:n mukaisiin tavoitteisiin. Haasteena on tehdä globaaleista toimista relevantteja yrityksen arvoketjun, toimipaikkojen ja operatiivisen toiminnan kannalta. Lue täältä, kuinka autamme asiakkaitamme kohti luontopositiivisuutta.
3. Meidän kaikkien on tehtävä osamme Yksilöinä meidän on oltava vastuullisia. Se tarkoittaa kestävien tuotemerkkien valitsemista, sitoutumista omien ympäristövaikutusten vähentämiseen ja kuuntelemalla seuraavaa sukupolvea, joka käsittelee tämän päivän resurssivalintojemme seurauksia. Verkossa on runsaasti tietoa siitä, miten voimme toimia, mukaan lukien ideoita WWF:ltä ja YK:lta.

Tarvitsemme integroitua ymmärrystä ja lähestymistapaa ekosysteemeihin niiden ennallistamiseksi ja kestävien yhteiskuntien luomiseksi, vaikka hyväksyisimme planeettamme kantokyvyn rajat tai uudemmat luontomyönteiset tavoitteet.

Meidän on edettävä kevyemmin vähentämällä kulutusta kiertotalouden avulla ja säästämällä enemmän saavuttaaksemme maailmanlaajuisen tavoitteen luontopositiivisuuden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Haluatko tietää enemmän luontopositiivisista ratkaisuista? Ota yhteyttä Samantha Deaconiin, Rambollin ekologisten palveluiden johtajaan.