Lars Tappert

4. kesäkuuta 2024

Miksi luonnon monimuotoisuus on jokaisen yrityksen asia?

Miten yrityksesi voi vähentää liiketoiminnan riskejä ja pysyä kehityksen kärjessä, kun luontokadon torjumiseen tähtäävä kansainvälinen sääntely astuu voimaan? 

Bridge over road
Moottoritien ylittävä vihersilta

”Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa meihin kaikkiin, ja sen köyhtymisestä on nyt tulossa kaikkien yritysten ensisijainen huolenaihe. Näin on erityisesti sellaisissa yrityksissä, joilla on sellaisia kauas ulottuvia toimitusketjuja, jotka ovat merkittävällä tavalla riippuvaisia luontovaikutuksista ja samalla vastuussa niistä.”

Lars Tappert
Biodiversiteettipäällikkö Rambollilla Saksassa.

Miksi luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen halutaan puuttua? 

  • :
    • 50 prosenttia maailman BKT:sta eli 58 biljoonaa dollaria on suuressa tai kohtalaisessa määrin riippuvaista luonnosta ja sen palveluista*
    • Lääketieteessä käytetään 50 000 – 70 000 kasvilajia**
    • Vuosittain kalastetaan 100 miljoonaa tonnia luonnonvaraisia vesieläimiä**
  • :
    • Lähes 25 prosenttia kaikista lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon
    • Luonnon ekosysteemit ovat vähenemässä keskimäärin 47 prosenttia arvioidusta perustasosta***.
  • :
    • EU:n yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD) vaikuttaa maailmanlaajuisesti arviolta 60 000 yritykseen.
    • Muita uusia biologista monimuotoisuutta koskevia säännöksiä ovat muun muassa ympäristöväittämiä ja metsäkatoa koskevat sekä vapaaehtoiset kehykset, kuten luontoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän laatimat tieteeseen perustuvat luontotavoitteet.

Kolme keinoa vähentää luonnon monimuotoisuutta koskevaan sääntelyyn liittyviä riskejä

1. Uusien kansainvälisten biodiversiteetin suojelua koskevien säännösten ennakointi
Luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus määrittää oikeudellisen kehyksen luonnon monimuotoisuuteen liittyville maailmanlaajuisille toimille. Yleissopimuksella perustettiin vuonna 2022 Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuutta koskeva kehys, jonka tarkoituksena on tarjota kattavat, mitattavissa ja saavutettavissa olevat sekä ajallisesti rajatut biodiversiteettia koskevat tavoitteet ja päämäärät, mukaan lukien kansallisten biologista monimuotoisuutta koskevien strategioiden ja toimintaohjelmien kehittäminen.
Maailmanlaajuisen biodiversiteettia koskevan kehyksen 23 tavoitetta jakautuvat neljään päätavoitteeseen, jotka on suunniteltu siten, että tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kehitys ja kääntää se elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä sekä palauttaa ekosysteemit ennalleen vuoteen 2050 mennessä.

Maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevaan kehykseen sisältyvät seuraavat tavoitteet: 

  • :
    Säilytetään 30 prosenttia maailman maa- ja vesiekosysteemeistä ja ennallistetaan vähintään 30 prosenttia maailman huonontuneista ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä
  • :
    Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden häviäminen
  • :
    Vähennetään ylimääräisten ravinteiden päästöt, torjunta-aineiden aiheuttamat riskit ja vaaralliset kemikaalit puoleen
  • :
    Vähennetään tai lievennetään vieraslajien vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin
2. Luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien ja raportoinnin haltuun ottaminen
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan kehyksen tavoitteeseen 15, jossa suuria monikansallisia yrityksiä ja rahoituslaitoksia kehotetaan seuraamaan, arvioimaan ja julkistamaan luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejä, riippuvuuksia ja vaikutuksia säännöllisesti sekä julkistamaan ne avoimesti. Tähän sisältyy liiketoimintaa, toimitusketjuja, arvoketjuja ja portfolioita koskeva raportointi.
”Biodiversiteettiä ei mitata vain yhdellä mittarilla. Ero hiilipäästöihin verrattuna on se, että monimuotoisuuden monimutkaisuus edellyttää monipuolista asiantuntemusta ja erilaisia mittareita, jotta luontoon liittyviä tekijöitä voidaan mitata eri mittakaavoissa ja paineissa. On pystyttävä huomioimaan kaikki aina kokonaisista monimuotoisista ekosysteemeistä jokapäiväiseen kaupunkiluontoon”, painottaa Vikki Patton, Nature-Positive Lead, Ramboll UK.
”Monet uudet monimuotoisuuden suojelua ja ennallistamista, metsäkatoa, ympäristöväittämiä ja yritysten kestävän kehityksen raportointia koskevat säännökset, jotka ovat tulossa voimaan, ovat linjassa maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan kehyksen kanssa. Säännösten ja ohjeiden kehittyessä yritykset voivat jo omalta osaltaan aloittaa monimuotoisuudesta huolehtimisen hyödyntämällä toimintoihin ja toimitusketjuun liittyviä riskejä koskevia vapaaehtoisia kehyksiä”, toteaa Samantha Deacon, Global Biodiversity and Ecosystems Lead, Ramboll. Hän suosittelee aloittamaan näistä kehyksistä:
  • Luontoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän laatimat lähestymistavat ja luontoon liittyvien riskien hallintaan ja tietojen julkistamiseen tarkoitetut kehykset, jotka ovat linjassa maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan kehyksen kanssa.
  • Science Based Targets Network (SBTN) julkaisi ensimmäiset yrityksille tarkoitetut tieteeseen perustuvat luontotavoitteet, jotka ohjaavat yrityksiä ja kaupunkeja kohti oikeudenmukaista, nettonollapäästöihin tähtäävää ja luontopositiivista tulevaisuutta. SBTN:n ensimmäisissä tavoitteissa keskitytään siihen, miten yritykset voivat parantaa makean veden laatuun ja määrään kohdistuvia vaikutuksiaan sekä suojella ja ennallistaa maaekosysteemejä.
Näihin vapaaehtoisiin kehyksiin viitataan yritysten kestävyysraportointia koskevassa direktiivissä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), jossa edellytetään, että Euroopassa toimivat suuret yritykset julkaisevat säännöllisesti raportteja yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvistä riskeistään ja vaikutuksistaan. Euroopassa toimivien yritysten on noudatettava uusia sääntöjä, kun ne raportoivat tilikaudesta 2024 vuonna 2025. CSRD-raportointi otetaan käyttöön asteittain yritysten liiketoiminnan koon ja vuotuisten tulojen mukaan, ja siinä edellytetään, että yritykset määrittelevät olennaiset riskinsä ja laativat raportin, johon sisältyy useita eri mittareita, tavoitteita, suunnitelmia ja käytäntöjä.

Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät CSRD-raportoinnin osa-alueet

  • :
    Vaikutusmittarit
  • :
    Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet
  • :
    Toiminta- ja hallintasuunnitelmat
  • :
    Hallintoa, resursseja, rahoitusta ja siirtymää koskevat suunnitelmat
  • :
    Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskejä ja mahdollisuuksia koskevat käytännöt
  • :
    Odotettavissa olevat taloudelliset vaikutukset
3. Valmistautuminen luonnon monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen heijastusvaikutuksiin
Myös yrityksillä, jotka toimivat sellaisilla lainkäyttöalueilla, joilla ei ole tässä esiin tuotujen kaltaisia sääntelyyn perustuvia velvoitteita, on paineita arvioida ja julkistaa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejä.
Uutta luonnon monimuotoisuuteen liittyvää painetta voidaan luoda myös muilla kuin perinteisillä tavoilla esimerkiksi arvopapereita koskevan sääntelyn, oikeusprosessien tai kilpailuun liittyvien ja muiden markkinavaikutusten kautta.
Yritysten on esimerkiksi huomioitava kuluttajansuojalakeihin, kuten Yhdysvaltojen Federal Trade Commission Act -lakiin, perustuvat kestävyyttä, biodiversiteettiä ja viherpesua koskeviin väitteisiin liittyvät oikeusprosessit tai esimerkiksi Ranskan valvontavelvollisuutta koskevaan lakiin perustuvaan asiakysymysten oikeudellisen ratkaisemiseen liittyvät tekijät.
Valmiina vastaamaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin säännöksiin
Lähes kaikkiin yrityksiin kohdistuu kasvava paine seurata, arvioida ja julkistaa monimuotoisuuteen liittyviä riskejään ja mahdollisuuksiaan.
Ennakoiva suhtautuminen monimuotoisuutta koskeviin tietoihin ja toimiin voi avata liiketoimintamahdollisuuksia ja tuottaa parempia tuloksia. On hyvä aloittaa selvittämällä yhdessä biodiversiteetin asiantuntijoiden kanssa yrityksesi erityiset riskit ja mahdolliset vastuut ja asettamalla lieventämistoimet tärkeysjärjestykseen. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät ja yrityskohtaiset näkemykset voivat olla avainasemassa, kun halutaan ottaa käyttöön uusia liiketoimintaprosesseja, joilla varmistetaan vaatimustenmukaisuus koko toimitusketjussa.
* Perustuu Maailman talousfoorumin arvioihin
*** 2019 YK:n biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES), artikkeli täällä

Haluatko tietää lisää?

  • Lars Tappert

    Managing Consultant

    +49 89 978970182

    Lars Tappert

Let’s close the gap on biodiversity

With nature-positive solutions, we can drive economic growth while improving biodiversity.