Miten luonto huomioidaan CSRD-raportoinnissa?

Osa suuryrityksistä on aloittanut luontotyötään laatimalla biodiversiteettistrategian tai luontotiekartan tai määrittelemällä tieteeseen perustuvia luontotavoitteita. Uutta monelle on, että luonto on mukana myös CSRD-raportoinnissa. ESRS E4 -standardi kannustaa yrityksiä tarkastelemaan omaa vaikutustaan esimerkiksi biologiseen monimuotoisuuteen, lajien tilaan ja ekosysteemeihin.

Vaikka CSRD-raportointivelvollisuus ei koske kaikkia yrityksiä, kaikilla on luontovaikutuksia ja -riippuvuuksia. Tietoa raportointia varten kootaan koko arvoketjusta, joten asia voi koskettaa yritystä siksi, että direktiivi velvoittaa yrityksen asiakkaita ja sidosryhmiä.

ESRS E4 -raportoinnin suurin hyöty on, että se antaa kaikenkokoisille yrityksille viitekehyksen luontoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin. Minkälainen arvo luonnolla on omalle liiketoiminnalle? Miten oma toiminta vaikuttaa luontoon negatiivisesti tai positiivisesti?

CSRD on aiheena hyvin laaja, joten sen haltuun ottaminen kannattaa aloittaa pala kerrallaan.

Luontovaikutusten raportoinnin siirtymäaika on alle 750 työntekijän yrityksissä kaksi vuotta. Siirtymäaika ei ole pitkä eikä se koske kaksoisolennaisuusanalyysiä, joka on tehtävä jo ensimmäisellä raportointikierroksella. Olennaisuusanalyysi antaa hyvän pohjan yrityksen luontotyölle.

Luontovaikutusten arviointiin liittyy paljon vapaaehtoisia velvoitteita. Ensimmäisenä vuonna voidaan keskittyä pakollisiin vaatimuksiin ja kasvattaa tavoitetasoa vähitellen. Edelläkävijäyritykset voivat erottua raportoimalla heti myös luontoon liittyviä vapaaehtoisia datapisteitä.

Suosittelemme osallistamaan kaksoisolennaisuusanalyysin toteuttamiseen yrityksen vastuullisuustiimin lisäksi hankkeiden vetäjät, jotka tietävät omien toimintojen luontovaikutuksista eniten. Arvoketjuun liittyvien luontovaikutusten ymmärrystä tarjoavat sisäänostajat ja riskien hallinnasta vastaavat. Lisäksi tarvitaan vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

CSRD-raportointi vaatii ylimmän johdon strategisen tuen, ja johdolta vaaditaan ymmärrystä myös E4-raportoinnin perusteista. Jos yritys haluaa menestyä tulevaisuudessa kestävällä tavalla, luontoa on käsiteltävä osana yrityksen strategiaa tai erillisessä luonto- tai biodiversiteettistrategiassa.

Luontovaikutusten raportointi voidaan toteuttaa omasta toiminnasta mitatulla primääridatalla tai yleisluontoisemmalla sekundääridatalla, jota saadaan esimerkiksi erilaisista tietokannoista. Hyvä tavoite on pyrkiä tarkentamaan mittaamista jokaisella raportointikierroksella.

Jos tietoja eri toimipaikoista ja arvoketjun osista ei ole saatavilla, voidaan käyttää esimerkiksi alakohtaisia keskiarvoja, mallinnusdataa ja populaatiolaskentoja. Dataa löytyy myös ELY-keskuksilta sekä Syken ja Luken kaltaisilta tutkimuslaitoksilta.

Sektorikohtaista dataa voidaan koota myös seulontatyökaluilla, kuten Encore tai Science Based Targets for Nature Materiality Screening Tool. Suosittelemme myös WWF:n Risk Filter -työkalua, joka auttaa ymmärtämään luontoon liittyviä riippuvuuksia.

Kaksoisolennaisuusanalyysi voidaan toteuttaa, kun dataa on kerätty riittävästi. Analyysissa arvioidaan negatiivisten luontovaikutusten vakavuutta ja positiivisten vaikutusten hyötyjä.

1. Negatiivisten luontovaikutusten vakavuutta arvioidaan mittakaavan, laajuuden ja korjaamattomuuden mukaan.
2. Positiivisten luontovaikutusten hyötyä arvioidaan mittakaavan ja laajuuden mukaan.

Mittakaavan arviointiin ei ole olemassa yhtä pätevää kaavaa, vaan arviointi pitää suhteuttaa oman liiketoiminnan kontekstiin. Laajuus kertoo, miten suurelle alueelle vaikutukset kohdistuvat. Negatiivisten luontovaikutusten korjaamattomuus kuvaa, onko haitta palautettavissa.

Monilla aloilla liiketoiminta sisältää laajoja alihankkija- ja arvoketjuja, ja toimipaikkojen sijainnit voivat vaihdella esimerkiksi sesonkien mukaan. Aluksi voidaan keskittyä niihin maihin ja toimipisteisiin, joiden negatiiviset luontovaikutukset on tunnistettu olennaisuusanalyysissä suurimmiksi (hotspots).

Luontovaikutusten tarkastelua syvennetään vähitellen koko arvoketjuun ja sen eri vaiheisiin. Huomioon otetaan muun muassa raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden valmistus, logistiikka ja jakelu sekä lopulta palvelun tai tuotteen käytön aikana syntyvät luontovaikutukset.

CSRD suosittelee käyttämään nelivaiheista LEAP-prosessia (Locate, Evaluate, Assess, Prepare). Se auttaa tunnistamaan erilaisia luontoon liittyviä riippuvuuksia, mahdollisuuksia ja riskejä eri toimipaikoissa ja maantieteellisissä sijainneissa koko arvoketjun kannalta. Taloudellisia riskejä ja hyötyjä arvioidaan sekä laadullisesti että euromääräisesti.

Luontoteemaan liittyviä datapisteitä on 122, mutta niistä noin puolet on vapaaehtoisia. Yli 90 prosenttia raportointivaatimuksista on tekstimuotoisia, mikä jättää yrityksille paljon liikkumavaraa. Tarkkaa numeerista dataa vaaditaan vain 10 datapisteessä. Vähimmäistasolla raportoidaan pakolliset datapisteet, ja myöhemmin voidaan ottaa mukaan vapaaehtoisia datapisteitä.

Raportointiin liittyy kahdeksan tiedonantovelvoitetta, joissa on kolme osa-aluetta: käytettävät mittarit ja asetetut tavoitteet, vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta sekä strategia.

1. Raportissa on määriteltävä mittarit, jotka on tunnistettu olennaisuusanalyysin perusteella tärkeimmiksi. Mitattava on siis kaikkia niitä osa-alueita, joihin liittyy olennaisia luontovaikutuksia.
2. Vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta kerrotaan esimerkiksi kuvaamalla, minkälaisia politiikkoja, toimenpiteitä ja tavoitteita yritys on asettanut.
3. Strategiaosio nivoo yhteen yrityksen liiketoimintastrategian ja luontovaikutukset sekä niihin liittyvät riskit. Pakollista on esimerkiksi kuvata liiketoiminnan resilienssiä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää luontoon liittyvästä CSRD-raportoinnista!