Yhä useampi yritys haluaa asettaa koko arvoketjua koskevat luontotavoitteet

Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet on uusi viitekehys, joka ohjaa yritysten luontotyötä. UN Global Compact Suomen ja Rambollin toteuttama koulutusohjelma antaa työhön hyvät eväät, ja esimerkiksi Marimekko aikoo soveltaa viitekehystä luontovaikutusten arvioinnissa.

facebook linkedin twitter

Monissa yrityksissä pohditaan, miten ja millaiset luontotavoitteet omalle toiminnalle ja koko arvoketjulle olisi mahdollista asettaa. Aihepiiri on kaikille uusi.

– Uskottava tapa tehdä luontotyötä on asettaa tieteeseen perustuvat luontotavoitteet SBTN-viitekehyksen (Science Based Targets Network) avulla, toteaa Rambollin ympäristökonsultti Linda Uusihakala. Viitekehys huomioi koko arvoketjun luontovaikutukset. Vastaava SBTi-viitekehys (The Science Based Targets initiative) on ohjannut yritysten ilmastotyötä jo pitkään.

Suomalaiset yritykset saivat käytännön eväitä luontotavoitteiden asettamiseen UN Global Compact Suomen 2023–2024 tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -koulutusohjelmassa, jonka kumppanina toimi Ramboll.

– Kaikki 15 yritystä pääsivät koulutusohjelmassa hyvään vauhtiin koko arvoketjunsa luontovaikutusten arvioinnissa, toteaa UN Global Compact Suomen ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Karoliina Koistila.

Marimekko arvioi arvoketjunsa luontovaikutuksia

Yksi koulutusohjelmaan osallistuneista yrityksistä on suomalainen designtalo Marimekko. Yhtiön vastuullisuuspäällikkö Elina Heikinheimo kertoo Marimekon tunnistaneen jo etukäteen, että tekstiili- ja muotiteollisuudella on merkittäviä biodiversiteettivaikutuksia.

– Halusimmekin löytää luontovaikutusten tarkempaan tunnistamiseen uusia työkaluja. Sitouduimme SBTi-aloitteeseen 1,5 vuotta sitten, joten oli luontevaa tutustua myös sen sisarviitekehykseen.

Heikinheimon mielestä koulutusohjelma oli hyvin organisoitu, suunniteltu ja järjestetty, ja se mahdollisti vuorovaikutuksen toisten yritysten kanssa. – Saimme paljon käytännönläheistä tietoa viitekehyksen toteuttamisesta, ja yllätyin iloisesti siitä, miten systemaattinen ja yksityiskohtainen metodologia SBTN on biodiversiteettivaikutusten arvioimiseen.

Koulutusohjelma auttoi tunnistamaan myös luontovaikutusten arviointiin liittyviä haasteita, joista osaan Marimekko on löytänyt jo ratkaisujakin. Heikinheimon mukaan toimialalle ovat tyypillisiä pitkät arvoketjut, joissa on paljon jopa sesonkien mukaan vaihtelevia tuotteita ja tavarantoimittajia. Hankintojen tarkkoja sijainteja on vaikea ennustaa etukäteen.

– Luontovaikutusten arviointi vaatii uudenlaisen datan keräämistä. Olemme tottuneet keräämään päästölaskentaa varten tietoa koko arvoketjuun liittyvien hankintojen määristä ja materiaaleista, muttemme sijainti- ja toimipaikoista viitekehyksen edellyttämällä tavalla.

Suuri osa Marimekon käyttämistä tekstiilimateriaaleista on kuitenkin sertifioituja, ja niistä alkuperätiedot ovat hyvin saatavilla. – Lähdimmekin vain koostamaan tätä tietoa uudella tavalla yhteen.

Heikinheimon mukaan SBTN-viitekehys osoittautui Marimekolle käyttökelpoiseksi työkaluksi, joka tarjoaa mahdollisuuden luontovaikutusten tunnistamiseen ja vähentämiseen. – Sen sijaan biodiversiteettiin liittyvien riskien arviointia viitekehys ei suoraan sisällä. Se meidän pitää toteuttaa eri työkalulla.

Seuraavaksi Marimekolla käynnistyy hanke, jossa arvioidaan tarkemmin koko arvoketjun biodiversiteettivaikutuksia. Liikkeelle lähdetään tärkeimmistä hankintamaista ja materiaaleista.

– Aikaisempi vastuullisuustyömme on ohjannut tekemistämme oikeaan suuntaan, ja esimerkiksi kierrätysraaka-aineiden käyttö on todennäköisesti jo vähentänyt hankkimiemme materiaalien valmistuksesta syntyviä luontovaikutuksia. Systemaattisella arvioinnilla pystymme toivottavasti validoimaan nykyisten toimenpiteiden vaikuttavuutta ja laajentamaan luontotyötämme.

Arvoketjujen heikko läpinäkyvyys on yleinen haaste

Uusihakala pitää koulutusohjelmaa kaikkien osallistujien kannalta onnistuneena. Jokainen yritys pääsi olennaisuus- ja arvoketjuanalyyseissä alkuun. – Vaikka yritys ei ottaisi viitekehystä käyttöön, jokainen voi hyödyntää luontovaikutuksista saamaansa tietoa omista lähtökohdistaan käsin.

Koulutusohjelma havahdutti yritykset huomaamaan, miten paljon läpinäkyvyyttä arvo- ja toimitusketjuista yhä puuttuu. Uusihakalan mukaan suomalaisilla yrityksillä on hyvä käsitys oman toiminnan ympäristötiedosta, mutta kansainväliset verkostot mutkistavat tilannetta. – Jos toimintaa on useissa maissa, tuotteiden ja raaka-aineiden alkuperästä ei välttämättä tiedetä mitään.

Osallistujien kanssa pohdittiin yhdessä, miten luontovaikutusten arviointia voitaisiin viedä eteenpäin yritysten johdossa. Viitekehyksen on tarkoitus käynnistää strateginen muutos. – Tähän yritykset kaipaavat vielä tukea, ja me asiantuntijat tarjoamme avuksi esimerkiksi vapaamuotoista sparrailua, koulutuksia ja biodiversiteettitiekarttoja.

Seuraava SBTN-koulutusohjelma käynnistyy syksyllä

Elokuussa käynnistyy koulutusohjelman seuraava kierros, jolle voi hakea toukokuun loppuun asti. Ohjelma sisältää sekä työpajoja että harjoitustehtäviä. Digitaaliselle oppimisalustalle kootaan oppimismateriaalien lisäksi esimerkkiyritysten esimerkkiaineistoja.

– Niiden avulla osallistujat voivat tehdä tehtäviä ja laskutoimituksia, vaikka saatavilla ei olisi vielä omia lähtötietoja, Uusihakala kertoo. Lisäksi osallistujille tuotetaan koko koulutusohjelman ajan ajantasaista tietoa viitekehyksen uusimmista ohjeistuksista, jotka muuttuvat koko ajan.

Koistilan mielestä ohjelman suurimpia anteja on mahdollisuus keskustella turvallisessa ympäristössä samassa tilanteessa olevien toisten yritysten ja alan asiantuntijoiden kanssa.

– Keskinäinen sparrailu on todella tärkeää, ja samalla yritykset saavat oman toimintansa kehittämiseen uusia näkökulmia, ideoita ja oivalluksia eri aloilta.

Koistila on esitellyt Suomessa kehitettyä koulutusohjelmaa UN Global Compactin pääkonttorilla ja paikallisverkostoissa. – Ohjelma noudattaa UN Global Compactin koulutusohjelmamallia, jotta sen skaalaus olisi mahdollisimman helppoa. Monet UN Global Compactin paikallisverkostot ympäri maailmaa ovatkin kiinnostuneita järjestämään ohjelman omille jäsenyrityksilleen.

SBTN-viitekehyksen syvällinen tuntemus näkyy myös projekteissa Rambollin asiakkaille. – Meille on kehittynyt hyvä yleiskuva siitä, missä eri sektoreilla Suomessa mennään, minkälaisia haasteita yritykset kohtaavat ja minkälaiselle asiantuntija-avulle on suurin tarve, Uusihakala sanoo.

Lue lisää: Yhä useampi yritys kehittää luontotyötään uuden viitekehyksen avulla

Pähkinänkuoressa

UN Global Compact

Maailman laajin yritysvastuuverkosto
Mukana yli 23 000 organisaatiota yli 160 maasta
Sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
UN Global Compact Suomi tarjoaa jäsenilleen mm. koulutusohjelmia, vertaisoppimisryhmiä ja tapahtumia vastuullisuustyön tueksi.

Marimekko Oyj

Vuonna 1951 perustettu suomalainen designtalo
Sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi)
Strategiakaudella 2023–2027 vastuullisuustyö on yksi yhtiön 5 menestystekijästä
Marimekon vastuullisuusstrategian tavoitteita vuoden 2025 loppuun mennessä ovat mm. vähentää kasvihuonekaasujen päästöintensiteettiä koko arvoketjussa, vähentää vedenkäytön intensiteettiä ja kemikaalien käyttöä toimitusketjussa sekä minimoida jätteen määrä ja maksimoida materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö Marimekon toiminnoissa.

Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -koulutusohjelma

Seitsemän kuukauden mittainen ilmainen koulutusohjelma UN Global Compactiin sitoutuneille yrityksille
Perehdyttää Science Based Targets Networkin (SBTN) ohjeistukseen tieteeseen perustuvista luontotavoitteista
SBTN:n tavoitteet ovat vastaavanlaisia kuin SBTi:n tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet
Koulutusohjelma opastaa mm. olennaisuusarvion tekemiseen ja oman arvoketjun luontohaittojen tunnistamiseen
Ympäristöministeriö on myöntänyt ohjelman ensimmäisen kierroksen kehittämiseen osarahoitusta.

Kiinnostuitko? Kysy lisää

Linda Uusihakala
Environmental Consultant
+358 44 4931391