Kiertotalouden arvon ymmärtäminen

Kiertotaloudelle on olemassa loogiset perusteensa. Se hyödyttää taloutta ja yhteiskuntaa kokonaisuutena monin tavoin. Siirtymä kiertotalouteen tähtää lisääntyneeseen tuottavuuteen, taloudelliseen tulokseen ja kilpailulliseen etulyöntiasemaan samalla kun se vahvistaa suhteita arvoketjuissa. Sen lisäksi on odotettavissa, että siirtymällä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. EU:ssa CO2 -päästöjä elintarvikkeista, liikkumisesta ja rakennetusta ympäristöstä voitaisiin näin leikata jopa 50 %. Ympäristöön ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä positiivisia vaikutuksia on lukuisia, kuten odotettavissa oleva ilmanlaadun paraneminen ja vesistöjen vähäisempi saastuminen.

Miksi sitten siirtymä etenee näinkin hitaasti, jos odotettavissa olevat hyödyt talouteen ja yhteiskuntaan ovat näin merkittäviä? Circle Economyn julkaiseman raportin mukaan maailma on tällä hetkellä 8,6-prosenttisesti kiertotaloudellinen, ja siirtymä on käytännössä pysähdyksissä. Tästä voi päätellä että joko kyky siirtymään puuttuu tai sitten sen toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Arvon käsitteen ymmärtäminen sekä lineaarisessa että kiertotaloudessa on keskeinen osa kiertotalouteen siirtymisessä. Ymmärretäänkö arvon käsitettä kiertotaloudessa todella? Sitäkin tärkeämpää on se, ymmärretäänkö tilaisuuksia arvon luomiseen?

Mitä tarkoitamme arvolla?

Perinteisessä talousteoriassa arvo on käsite, joka liittää asiakkaan ja yrityksen toisiinsa toimintojen ketjulla, joka johtaa voiton maksimointiin. Yritys tarjoaa molemmille osapuolille arvoa luovaa tuotetta tai palvelua kuluttajalle. Yrityksen kannalta arvo tarkoittaa voiton tuottamista. Asiakkaalle tuote tai palvelu tyydyttää hänen tarpeitaan. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa odotuksena on pikainen arvonmuodostus, joka usein jää lyhytaikaiseksi.

Arvon käsite kiertotaloudessa

Arvo lineaarisen talouden yhteydessä tarkoittaa useimmiten tapahtumaa, jossa hinta on yleensä tärkein tekijä. Painopiste on yleensä hintojen laskemisessa ja kulujen alentamisessa. Tuotteen arvo sen käyttöiän lopussa tai uudelleenkäytössä jää siksi vähälle huomiolle.

Arvon käsite tavanomaisessa lineaarisessa taloudessa on sidoksissa organisaatioiden, valmistajien ja jälleenmyyjien ja muiden väliseen kilpailuun, joka lopulta johtaa alhaisten kustannusten korostamiseen. Tämä tarkoittaa arvonmuodostuksen jäävän lyhytaikaiseksi. Tätä kuvaa se, että arvo ei pysy kierrossa, koska käyttöiän päättymisen jälkeinen järjestelmällinen arvon palautus puuttuu. Lineaarisen arvon ja siihen liittyvän kilpailun seurauksia voidaan kuvata seuraavalla tavalla:

Muutos tavassa käsittää arvoa

Nykyisessä lineaarisessa taloudessa arvoa menetetään jatkuvasti arvoketjun kautta. Voidaan väittää, että kyse on kaivoon kannetusta vedestä. Tämän vuodon korjaaminen ja siirtyminen arvon luomiseen ja sitä seuraavaan arvon talteenottoon on keskeinen osa siirtymää kiertotalouteen.

Nykyinen talous hukkaa arvoa

Taloudellisen arvon vuotamista tietyn tuotteen tai palvelun tuotantopanoksiin tapahtuu toimitusketjujen ja liiketoiminnan prosessien kaikissa vaiheissa. Tietty osuus käyttämiemme tuotteiden materiaaleista menetetään tuotantoprosessissa. Kyse ei ole pelkästään materiaalisista komponenteista, vaan myös muista resursseista, kuten vedestä tai energiasta. Niiden tehoton käyttö voi näkyä arvon vuotamisena. Vuotoa voi tapahtua myös tietyn tuotteen myynnissä, kun sen oletetaan olevan kertakäyttötuote. Pelkästään Yhdysvalloissa menetetään vuodessa yli 400 miljardia dollaria arvoa, joka liittyy kertakäyttömuovien käyttöön.

Arvonluonti

Arvonluonti on liiketoiminnan perimmäinen tarkoitus. Luomalla arvoa ja toimittamalla sitä asiakkaille tehokkaalla tavalla syntyy kustannusten jälkeen voittoa. Arvoa voidaan luoda monilla eri tavoilla. Tärkeimmät niistä on esitetty seuraavassa:

Arvon kaappaaminen

Arvon kaappaaminen on yksi kiertotalouden tärkeimmistä puolestapuhujista. Arvoa voidaan luoda, mutta se voi jäädä tallettamatta useista eri syistä. Kyky kaapata arvoa on tärkeä kiertotalouteen siirtymisen edistäjä. Arvon kaappaamiseen voi olla monia vaihtoehtoja:

Esimerkkinä toimistohuonekalu

Käytämme seuraavassa esimerkkinä arvon kaappaamisesta toimistohuonekaluteollisuutta. Toimistohuonekaluja valmistavan teollisuuden ennustetaan olevan 96 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoista liiketoimintaa vuonna 2024. Silti tilastojen mukaan noin 85 prosenttia toimistokalusteista päätyy kaatopaikkojen jätevirtaan muodossa tai toisessa. Kun huomio kiinnitetään arvon valumiseen, luontiin ja kaappaamiseen, teollisuudella on monia muita paremmat mahdollisuudet päästä kiinni kiertotalouteen. Alla on kuvattu tärkeimmät huonekaluteollisuudessa sovelletut konseptit.

Tämä esimerkki kuvaa vaihe vaiheelta sitä lähestymistapaa, jolla toimistokalusteteollisuus voi kaapata arvoa kiertotaloudessa. On kuitenkin tärkeää huomata, että mikään näistä askeleista ei itsessään tuo lisäarvoa yritykselle tai sen asiakkaille. Pitkän käyttöiän suunnittelu ilman asianmukaisesti sovellettua liiketoimintamallia näkyy yrityksessä arvon menettämisenä.

Kaikki vaiheet tulee ottaa huomioon, jotta arvoa voidaan kaapata. Tässä korostuu valmistajan ja asiakkaan välisen suhteen vahvistaminen. Kalusteita valmistavaa yritystä kannustaa pitkäikäisyyden, kestävyyden ja ylläpidon suunnitteluun se, että se säilyttää tuotteen omistuksen itsellään. Asiakas puolestaan saa tuotteen, jolla on lisääntynyt kiertotaloudellinen arvo, vähäisempi ympäristövaikutus ja hiilijalanjälki. Sen lisäksi se saa huolto- ja korvauspalvelun.

Jatkossa huomioitavaa

Todellinen siirtymä kiertotalouteen onnistuu valmistajille, yrityksille ja asiakkaille vain arvon luonnin ja arvon kaappauksen kautta. Tässä kuvatut periaatteet ja niiden soveltaminen toimistokalusteteollisuudessa voidaan toistaa koko talouden laajuisesti. Me Rambollilla pidämme arvon kaappaamista keskeisenä lähestymistapana siirtymässä kiertotalouteen. Tämä menetelmä sisältää periaatteet, jotka varmistavat kestävän siirtymän ja arvon kaappaamisen asiakkaille.

Verkkojulkaisu