Alexandra Pellas
27. kesäkuuta 2023
Innovaatiot vievät nopeammin kohti kestävää liiketoimintaa
Kaikki haluavat oppia parhailta. Asiantuntijamme Alexandra Pella on havainnut, että innovoinnin ja kestävän liiketoiminnan välillä on vahva yhteys. Tässä artikkelissa käydään tiivistetysti läpi kolme ”yksinkertaista” ratkaisua parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseksi.
Liikejohdon konsultteina meillä on tilaisuus tarkkailla erittäin monien yritysten sisäistä toimintaa – ja vaikuttaa siihen. Olemme havainneet selkeän suuntauksen niiden asiakkaidemme osalta, jotka näyttävät muille tietä kestävissä liiketoimintakäytännöissä: kyseiset yritykset ovat sisällyttäneet kestävän kehityksen vahvasti osaksi innovaatiotoimintoaan. Tämä sama ilmiö näkyy eri aloilla – niin kulutustavaroissa, valmistuksessa kuin teollisuudessa – ja se vauhdittaa huomattavasti näiden organisaatioiden liiketoiminnan muutosta kestäväksi.
Nämä asiakkaat ovat asettaneet kunnianhimoisia kestävään kehitykseen liittyviä strategisia tavoitteita, ja monet niistä ovat myös sisällyttäneet kestävän kehityksen osaksi visiotaan ja missiotaan. Tärkeää on se, että ne ovat todenneet innovaatiotoiminnon ensiarvoisen tärkeäksi tämän muutoksen tehokkaan toteuttamisen kannalta. Jos tavoitteena on kestävä liiketoiminta, tarvitaan myös kestävä tuotevalikoima. Tuotevalikoiman tulevaisuus puolestaan määräytyy sen perustella, millainen on innovaatiotoiminnon, toiminnossa työskentelevän henkilöstön ja käytössä olevien prosessien laatu.
Kuva 1 Vaikuttavuuden edistyminen toiminnan haitallisuuden vähentämisestä toiminnan hyvien vaikutusten lisäämiseen
Kestävän kehityksen juurruttaminen on dynaaminen prosessi, joka edellyttää kokonaisvaltaista, tarkistuksiin ja muutoksiin perustuvaa lähestymistapaa:
- Strategia ja tavoitteet
- Innovaatioprosessi ja -mittarit
- Päätöksentekotyökalut
Kestävästä kehityksestä puhuttaessa on tärkeää huomata, että olennaiset ESG-aiheet vaihtelevat sektorin ja yrityksen ominaispiirteiden mukaan. Esimerkiksi ne yritykset, joihin yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) ensimmäinen aalto ulottuu, ovat parhaillaan asettamassa ESG-aiheita tärkeysjärjestykseen suorittamalla kaksinkertaisen olennaisuuden arviointeja.
Esimerkkinä mainittakoon, että kolme tässä asiakassegmentissä yleisesti esiintyvää olennaista aihetta ovat ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous. Näiden aiheiden sisällyttämisessä strategiaan on huomioitava niiden keskinäinen yhteys. Siirtymävaiheen tiennäyttäjiksi erottuvat sellaiset asiakkaat, jotka asettavat nettonollatason ylittäviä tavoitteita ja pyrkivät saavuttamaan positiivisen nettovaikutuksen ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Kiertotalous puolestaan edistää näitä muutoksia tehokkaasti tuotteiden, liiketoimintamallin ja arvoketjun tasolla.
Useimmille innovaattoreille ja suunnittelijoille on tuttu ajatus, että innovaatioille ihanteelliset olosuhteet muodostuvat seuraavien kolmen osatekijän kohdatessa:
- Haluttavuus – tarvitseeko käyttäjä innovaatiota?
- Kannattavuus – onko innovaatio kaupallisesti hyödynnettävissä?
- Toteuttamiskelpoisuus – voidaanko tuote toteuttaa teknisesti ja toimivuuden kannalta?
Nämä kaikki ovat innovoinnissa olennaisia näkökulmia. On kuitenkin huomioitava, että jos innovaatioprosessi rakentuu tällaiselle pohjalle, sen tuloksena syntyvät tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit eivät ole kestävän kehityksen mukaisia. Ratkaisu on yksinkertainen: otetaan yhdeksi näkökulmaksi kestävyys. Yksinkertaista mutta ei missään nimessä helppoa.
- Kestävyys – onko innovaation nettovaikutus ihmisiin ja planeettaan neutraali tai positiivinen?
Neuvomme asiakkaitamme pyrkimään muutokseen vaiheittain siten, että kestävyys liitetään ensin nimenomaisesti osaksi innovaatioprosessia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyinen prosessi kartoitetaan ja puretaan, jotta voidaan tunnistaa kestävyyden integroinnin kannalta selkeimmät mahdollisuudet. Pitkän aikavälin tavoitteena on sulauttaa kestävyys luonnolliseksi osaksi toimintaa niin, ettei sitä tarvitse erikseen korostaa. Näiden vaiheiden läpikäyminen edistää yrityksesi toiminnan nettovaikutuksen muuttamista positiiviseksi.
Kuva 2 Innovaatioprosessin muutos kestävän kehityksen huomioimisen myötä
Oikeiden kestävän innovoinnin mittareiden määrittämisessä lähtökohtana ovat olennaiset aiheet. Näihin aiheisiin liittyy lukuisia potentiaalisia mittareita, joita voidaan kartoittaa ja priorisoida olemassa olevien kehysten, standardien ja aloitteiden pohjalta. Mittareiden keskinäinen tärkeysjärjestys riippuu yrityskohtaisista parametreista, joita voivat olla esimerkiksi tuotettujen tuotteiden tyyppi, sääntelyyn liittyvät ja maantieteelliset näkökohdat sekä organisaatiorakenne.
Esimerkiksi CSRD kuuluu sääntelynäkökohtiin, jotka koskevat pelkästään kiertotalouteen liittyviä mittareita: ESRS E5, EU-taksonomia, ekosuunnitteludirektiivi ja korjauttamisoikeus.
Käyttäjäystävälliset päätöksentekovälineet ovat välttämättömiä. Niihin kuuluvat esimerkiksi johtokunnalle ja ylimmälle johdolle yleiskuvan suunnasta antavat työkalut sekä osasto- ja tuotetason päätöksentekovälineet, kuten tuloskortit ja innovaatioprosessissa käytettävät vaiheportit.
Tehokkaan päätöksentekovälineen pitäisi auttaa tekemään päätöksiä, joiden avulla yrityksen resurssien käyttö pysyy sellaisena, etteivät planeettamme rajat ylity, ja samalla sen tulisi huomioida tasapainoisesti muut menestyvän liiketoiminnan näkökohdat.
Tulevissa artikkeleissa käsittelemme muun muassa innovaatioiden ja tuoteportfolion hallinnan päällekkäisyyttä sekä sitä, miten esimerkiksi ESRS E5 (resurssien käyttö ja kiertotalous), ekosuunnittelu ja korjauttamisoikeus muuttavat innovaatio- ja suunnitteluprosessia. Pysy kuulolla ja ota meihin yhteyttä, jos haluat keskustella kanssamme kestävästä strategiasta ja innovoinnista.
Haluatko kuulla lisää?
Alexandra Pellas
Senior Consultant
+358 50 3555233