Kiertotalous tuli kuukausi kuukaudelta ajankohtaisemmaksi vuonna 2022, kun uutta sääntelyä astui voimaan ennennäkemättömän nopeasti. Mutta mikä tärkeintä, hiilidioksidipäästöjen sekä luonnonvarojen talteenoton ja tuotannon välinen yhteys on nyt huomioitu, kun kiertotalous nousi näkyvästi esille COP27-konferenssissa.
Vaikka taloutemme rikkoo kaikkia haitallisia ennätyksiä päästöjen, kulutuksen jne. suhteen, kiertotalouden merkitys on vihdoin saanut ansaitsemaansa huomiota. On siis olemassa selvä tarve ja mahdollisuus siihen, että kiertotalous yleistyy aiheena, jota ei enää pidetä abstraktina ja toisarvoisena, vaan konkreettisena, toteuttamiskelpoisena ja keskeisenä.
Entä mikä ohjaa siirtymää vuonna 2023 ja miten? Onko muutosvauhti todellista ja ketä muutosten suurimmat vaikutukset koskevat?
Alla hahmotellaan viisi keskeistä tekijää, jotka itsessään ovat myös häiriötekijöitä, ja jotka ohjaavat siirtymää kohti kiertotaloutta vuonna 2023 ennätysvauhdilla.
Tekijä nro 1: Resurssien käytön ja kiertotalouden kestävän kehityksen raportointistandardi (ESRS E5)
Kun EU:n parlamentti hyväksyi uuden yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), kiertotalouden toteuttaminen tuli taas askeleen lähemmäksi yritysten pakollista tekemistä vapaaehtoisuuden sijaan.
CSRD tekee kestävän kehityksen raportoinnin pakolliseksi yli 50 000 EU-yritykselle seuraavien 1–5 vuoden aikana.
Yksi tärkeimmistä raportointialueista on resurssien käyttö ja kiertotalous. Raportoinnin tulee noudattaa eurooppalaista kestävän kehityksen raportointistandardia (ESRS E5), joka odotetaan hyväksyttävän vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Yritysten on julkistettava seuraavat resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat keskeiset vaatimukset:
ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous näyttää suuntaa kiertotalouteen siirtymiselle ja lisää selkeyttä sijoittajille. Se epäilemättä nopeuttaa kiertotaloutta ja luo mahdollisuuksia yrityksille, jotka priorisoivat kiertotalousperiaatteita liiketoiminnassaan. Yritykset joutuvat raportoimaan toimintaansa systemaattisella ja yhteisellä kiertotalouden terminologialla.
CSRD ja ESRS E5 vaikuttavat kuitenkin paljon raportointia pidemmälle. Yritysten on pohdittava, kuinka ne todella toimivat materiaalien suhteen, ja ilmaista se termeillä, jotka saattavat monille olla uusia. Se on merkittävä muutos.
Yritysten ilmoitukset myös auditoidaan, joten tietojen ja käyttäytymisen tulee olla täsmällisiä ja tarkkoja. Sen ansiosta yrityksiä voidaan myös verrata keskenään ja tietyille sektoreille syntyy selkeät toimintamallit, joissa monella yrityksellä panoksena ovat kilpailuetu, brändi ja maine.
CSRD:n mukaan 10 000 EU-yritystä joutuu julkistamaan tiedot tilivuodelta 2024 (laajentuen ajan myötä 50 000 yritykseen). Järjestelmien ja prosessien on oltava kuitenkin käytössä vuoden 2023 loppuun mennessä, jotta suorituskykyä voidaan seurata tarkasti vuoden 2024 aikana. Tämä tarkoittaa, että 10 000 yrityksen on määriteltävä, mitä kiertotalous tarkoittaa niiden toiminnalle. Onko niillä selkeä käsitys sen todellisesta merkityksestä ja ymmärretäänkö arvoehdotus yritysjohdon tasolla?
Vaikka ESRS E5 kohdistuu suurempiin yrityksiin on myös odotettavissa, että yritykset, jotka eivät CRSD:n mukaan ole velvollisia ilmoittamaan tietoja, alkavat viestiä kiertotalouden suorituskyvystään samalla tavalla.
ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kiertotalous ymmärretään, otetaan käyttöön ja miten siitä viestitetään vuonna 2023. Ne, jotka omaksuvat kiertotalouden merkityksen, terminologian ja ilmoitusvaatimukset vuonna 2023, hyötyvät siitä vuonna 2024.
Tekijä nro 2: Kiertotalouden taksonomia
Yksi suurimmista esteistä kiertotalouteen siirtymisessä on yhteisten määritelmien ja kielen puuttuminen, mikä viime kädessä hillitsee siihen kohdistuvia investointeja. EU-taksonomia pyrkii tarjoamaan välineet siihen, että saadaan yhteiset puitteet kestävälle rahoitukselle, jotta saadaan liikkeelle investointeja toimiin, jotka edistävät EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista kuudella avainalueella.
Vuonna 2022 rahoituslaitosten ja muiden yritysten oli raportoitava kahdesta ensimmäisestä osa-alueesta eli ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta (ilmastoa koskeva delegoitu asetus, Climate Delegated Act). Maaliskuussa 2022 Euroopan komission kestävän rahoituksen foorumi julkaisi lopulliset suositukset neljälle ympäristötavoitteelle:
Vesistöjen ja merien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
Saastumisen ehkäisy ja valvonta
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Siirtyminen kiertotalouteen
Aiempien taksonomian teknisten kriteerien mukaisesti nämä suositukset etenevät EU:n delegoituun ympäristönsuojelulakiin, joka hyväksytään vuoden 2023 toisella neljänneksellä.
Kiertotalouskohtaisena tavoitteena on tukea siirtymistä entistä resurssitehokkaampaan ja vähähiilisempään kiertotalouteen. Tämä tavoite tuo uusia mittareita ja kynnysarvoja, jotka vaihtelevat taloudellisen toiminnan mukaan. Yritykset, jotka eivät ole kuulu delegoidun ilmansuojeluasetuksen piiriin tai eivät kykene edistämään sitä merkittävästi, voivat mahdollisesti hyötyä delegoidusta ympäristönsuojelulaista, joka antaa niille mahdollisuuden raportoida kestävän kehityksen toimistaan.
Kiertotalouden taksonomia painottaa erityisesti joitakin avainsektoreita, mukaan lukien kulutuselektroniikan valmistus, pakkaukset, rakentaminen, maa- ja vesirakentaminen sekä tekstiilit ja jätehuolto. Siinä on asetettu vaativat kriteerit ja otettu käyttöön uutta terminologiaa.
Monen taloudellisen toiminnan osalta kiertotalouden kannalta olennaisten kriteerien havainnollistaminen onkin erittäin kunnianhimoinen tavoite. Rima on kuitenkin nyt asetettu eli yritykset voivat käyttää johdonmukaista kiertotalouden terminologiaa taloudelliselle toiminnalleen. Jos yrityksillä on vaikeuksia mukautua vaatimuksiin, ei ole mitään tekosyytä olla noudattamatta ainakaan terminologiaa.
Vaikka se ei ole täydellinen ja johtaa jopa moniin vastalauseisiin, kiertotalouden taksonomiasta hyötyvät ne, jotka näkevät sen mahdollisuutena vuonna 2023 sen sijaan, että vastustaisivat sitä.
Tekijä nro 3: Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen torjunnan ja kiertotalouteen siirtymisen välillä on ollut vuosien ajan katkos. Silti noin 45 % päästöistä syntyy luonnonvarojen louhinnasta ja tuotannosta. Vuonna 2022 ajattelutapa ja käsitykset ovat muuttuneet. Kiertotalous, joka on avaintekijä Pariisin sopimuksen mukauttamisessa, oli näkyvästi esillä Sharm El Sheikhin COP27-ilmastokokouksessa. Nyt on selvää, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen erityisesti teollisuudessa, valmistuksessa ja rakentamisessa on lähes mahdotonta ilman kiertotalouteen siirtymistä.
Emissions Gap Report 2022, jonka otsikko on osuvasti The Closing Window, on osoitus riittämättömistä toimista globaalin ilmastokriisin torjumiseksi. Nopea ja järjestelmällinen muutos on välttämätöntä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa esitetään joitakin keskeisiä toimenpiteitä, joiden avulla tavoitteeseen päästään. Yksi kolmesta tärkeimmästä toimesta muutoksen nopeuttamiseksi teollisuudessa on materiaalijätteen vähentäminen ja materiaalien kierrättäminen.
Käyttämällä vähemmän materiaaleja ja pidentämällä tuotteiden käyttöikää sekä päästöjä, että kustannuksia voidaan alentaa. Toinen tärkeäksi tunnistettu toimenpide on energia- ja materiaalitehokkaiden sekä CO2-neutraalien materiaalien kysynnän vähentäminen ja saatavuuden parantaminen. Tehokas, pitkäikäinen tuotesuunnittelu ja vahva jakamistalous vähentävät tuotteiden ja materiaalien kysyntää.
Toimet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi eivät ole koskaan olleet näin vahvoja, ja ne vain kiihtyvät vuonna 2023. Kiertotalouden periaatteiden soveltaminen, esimerkiksi jätehuollon suunnittelu ja tuotteiden käyttöiän pidentäminen, on välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiertotalouden odotetaan nyt olevan olennainen osa kaikkia hiilidioksidipäästöjä koskevia suunnitelmia vuonna 2023.
Tekijä nro 4: Sijoitukset kiertotalouteen ja rahoituksen saatavuus
Investoinnit kiertotalouteen ja rahoituksen saanti liittyen tuotekehitykseen, startupeihin, kaupunkialoitteisiin jne. ovat keskeisessä asemassa kiertotalouden kannalta. Viimeisten 12 kuukauden aikana on tapahtunut muutos alustavista toimista todelliseen edistymiseen investointien ja rahoituksen osalta suurelta osin sääntelyn ja erityisesti kestävää rahoitusta koskevaa tiedonantoa koskevan asetuksen (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFDR) ansiosta.
Muun muassa kiertotalouteen liittyvien uusien velka- ja osakeinstrumenttien luominen on merkittävästi lisääntynyt. Vuonna 2022 on myös lisääntynyt yksityisten markkinarahastojen määrä, mukaan lukien riskipääoma, pääomasijoitukset ja yksityiset velkapaperit sekä sijoitukset kiertotaloustoimintaan.
Keskeisenä esteenä investoinnille ovat olleet kiertotalouden puuttuvat määritelmät, kuten mikä tarkalleen ottaen on kiertotalouskiinteistö tai kiertotalouden mahdollistaja? Näiden määritelmien puute johtaa luottamuksen puuttumiseen, joka herättää sijoittajissa epäilyksiä ja lopulta estää investoinnit. SFDR:n osalta artiklojen 8 ja 9 rahastot edellyttävät yksityiskohtaisia määritelmiä, joten sijoituksia ei voida tehdä ilman määritelmiä. Kiertotalouden taksonomian käyttöönoton myötä sekä 8 että 9 artiklan mukaisten rahastojen määritelmä on selkeä. Näin ollen investointien odotetaan kasvavan merkittävästi vuonna 2023.
Ilmastovaikutuksia kuvaava lieventäminen on poikkeuksetta artiklojen 8 ja 9 mukaisten rahastojen ensisijainen kestävyystavoite. Painopisteen odotetaan laajentuvan vuonna 2023 kattamaan kiertotalousomaisuus ja kohdeyritykset, jotka harjoittavat sellaista taloudellista toimintaa, jonka katsotaan myötävaikuttavan merkittävästi kiertotalouteen.
Määritelmien selkeys sen suhteen, miten vaikutuksia todella seurataan ja julkistetaan, on sijoittajille tärkeää etenkin nykyisessä sijoitusilmapiirissä, jossa syytökset viherpesusta ovat yleisiä. SFDR:n vaatimukset yhdistettynä kiertotalouden taksonomiaan antavat sijoittajille heidän tarvitsemaansa selkeyttä vuonna 2023.
Tekijä nro 5: Siirtymä kiertotalouteen rakennusalalla
Rakennettu ympäristö ja siihen liittyvät toimialat ovat taloutemme suurin osatekijä, jonka vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat merkittäviä. Rakennusalan odotetaan ennakoivan merkittäviä kiertotalouden tuomia muutoksia ja häiriötekijöitä vuonna 2023. Häiriöllä on heijastusvaikutuksia koko talouteen, minkä vuoksi niitä voidaan pitää myös itsessään liikkeellepanevana tekijänä.
Kaikki muutokset tai edistys näin suuressa taloutemme osatekijässä on merkittävää kiertotalouteen siirtymiselle. Lähes puolet maailmanlaajuisesti hankituista luonnonvaroista käytetään rakennetussa ympäristössä, mutta rakennusalalla kiertotalouden määritelmä on jäänyt epäselväksi. Sen odotetaan muuttuvan huomattavasti vuonna 2023.
Kiertotalouden taksonomian käyttöönotolla vuonna 2023 on merkittävä vaikutus. Taksonomia on ottanut rakennetun ympäristön tähtäimeensä avainsektorina. Nyt on olemassa selkeä määritelmä siitä, mikä luokitellaan merkittäväksi kiertotalouden edistämiseksi. EU:n kestäviä tuotteita koskevan aloitteen odotetaan myös vaikuttavan tomialaan vuonna 2023. Alalla kuitenkin ymmärretään, että materiaaleihin sitoutuneessa hiilessä eli dekarbonisaatiossa on viime kädessä kyse materiaaleista ja materiaalivalinnoista. Sen vuoksi siirtyminen kiertotalouteen nähdään nyt tärkeänä osana toimialan siirtymisessä vähähiilisyyteen.
Tähän liittyen myös sijoittajien ja asiakkaiden tiedot kiertotaloudesta lisääntyvät, kun odotukset kiertotalouden suhteen kasvavat. Siksi yksikään toimija rakennusalan arvoketjussa ei tänä vuonna jää paitsi odotettavissa olevien kiertotalouden tuomilta muutoksilta.
Sijoittajat siirtävät investointivirtoja taksonomian mukaisesti tai ainakin taksonomian mukaiseen kiertotalouden infrastruktuuriin ja kiinteistöihin. Määritelmä siitä, mikä on tai ei ole kiertotaloudellista rakentamista, on nyt selkiytynyt sijoittajille, mikä lisää luottamusta ja sen myötä investointeja. Viranomaiset ja virastot ovat tärkein uusi kiertotaloudellista kysyntää edistävä asiakas. Ne määrittelevät muutospolkua kehittämällä lisää poliittisia valtuuksia, uusia tavoitteita ja pakollisia standardeja.
Tänä vuonna kiinteistökehittäjien on laadittava tarjousvaatimuksia ja -standardeja asiakkaiden kiertotalouteen liittyvien tavoitteita noudattamiseksi. Urakoitsijoiden on varmistettava kiertotalouden mukaiset materiaalit, selvitettävä toimitushaasteet ja kehitettävä uusia rakentamistekniikoita. Tuote- ja materiaalitoimittajien tulee kehittää olennaisesti erilaisiin vaatimuksiin vastaavia tuotteita ja materiaaleja samalla kun taustalla on toissijaisten ja biopohjaisten materiaalien toimitusvaikeudet.
Muutosten aiheuttamista ongelmista huolimatta kiertotalous rakennusalalla tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia. Siirtymän monimutkaisuus ja keskinäiset sidokset pakottavat toimijat tekemään yhteistyötä ja kehittämään yhdessä innovatiivisia ratkaisuja. Se ei ainoastaan anna mahdollisuutta muutoksiin vakiintuneille yrityksille, vaan myös avaa markkinoita uusille ja kunnianhimoisille tulokkaille jo lähitulevaisuudessa.
Siirtyminen eteenpäin
Muistetaanko vuosi 2023 vuotena, jolloin siirtymä kiertotalouteen ottaa suuren harppauksen eteenpäin? Voisiko ilmassa olla jopa kiertotalousoptimismia?
Näyttää siltä, että vuonna 2023 siirtyminen kehittyy nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Sääntely ja lainsäädäntö ovat nyt paljon voimakkaampia, ja kiertotalouden roolin ymmärtäminen mm. ilmastonmuutoksen torjunnassa on nyt parempaa kuin koskaan aikaisemmin.
Yritykset, hallitukset ja sijoittajat ymmärtävät nyt, että kiertotalouteen siirtyminen ei ole pelkästään hyödyllistä, vaan myös ratkaisevan tärkeää. Ne, jotka tiedostavat, että kiertotalous ei ole enää abstraktia tai toisarvoista toimintaa, vaan pikemminkin konkreettista ja keskeistä, saavat siitä liiketoiminnallisia ja taloudellisia etuja.
Haluatko lisätietoja energiasuunnittelusta ja net zero -tiekartoista? Ota yhteyttä Patrick Moloneyyn, Rambollin strategisen kestävän kehityksen konsultoinnin johtajaan.