Kiertotalouden olennaisuusarviointi: Ensimmäinen askel yrityksen siirtymisessä kiertotalouteen

Kaikki tiedostavat jo, että planeettamme resurssit ovat rajalliset. Jotkut ovat nyt myös tietoisia siitä, että noin 45 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy luonnonvarojen louhinnasta ja tuotannosta. Elämme kuitenkin samaan aikaan globaalissa taloudessa, jossa on vain 9 % kiertotaloutta. Nykyinen lineaarinen taloutemme on kestämättömättömällä pohjalla. Hallitusten kokoushuoneissa vähitellen tunnustetaan, että kiertotalouteen siirtyminen on sekä ympäristön että liiketoiminnan kannalta järkevää, mutta siirtyminen kiertotalouteen etenee, vaikkakin etanan vauhdilla. Kiertotalouteen siirtymisen perustavanlaatuinen este on määritelmä, erityisesti yritystasolla. Sitä, mikä on huonosti määriteltyä, ei ymmärretä hyvin. Vaikka muutamia johtavia määritelmiä on jo käytössä, ne ovat usein liian laajoja, jotta yritykset tiedostaisivat, kuinka käsitettä voidaan soveltaa niiden omaan liiketoimintaan. Sen määrittäminen, mitä kiertotalous tarkoittaa tietylle yritykselle, on olennainen ensimmäinen askel, ja se saavutetaan parhaiten olennaisuusarvioinnin avulla. Tämä artikkeli tarjoaa vaiheittaisen oppaan kiertotalouden olennaisuusarvioinnin tekemiseen.

Miten kiertotalousstrategia onnistuu

Kiertotalouden laajuus ja monimutkaisuus jättää monet yritykset epätietoisiksi siitä, mitä se käytännössä niille tarkoittaa, kuinka kehittää kiertostrategiaa ja miten voi saavuttaa vaikuttavia, konkreettisia tuloksia. On useita syitä, miksi yritykset eivät pysty integroimaan mielekkäästi kiertotalouden periaatteita liiketoimintaansa ja miksi monet kiertotalousstrategiat jäävät toteuttamatta:

- Määritelmä: Yritys käynnistää yleisen kiertotalousstrategian määrittelemättä selkeästi, mitä se tarkoittaa sen toimialalle ja organisaatiolle, joka johtaa hämmennykseen ja passivoitumiseen.

- Koulutus ja tietoisuus: Sisäistä koulutusta kiertotalousstrategioiden toteuttamisen hyödyistä ei ole riittävästi, joten sitä ei priorisoida muiden ohjelmien rinnalla.

- Epämääräiset tavoitteet: Epämääräisistä tavoitteista puuttuvat menestysmittarit ja riittävä tuki, kuten palkitsemisrakenteet tai hallinto. Tällainen puutteellisuus johtaa rajoitettuun sisäiseen hyväksyntään.

- Sääntelyn monimutkaisuus: Yhtiö ei tiedosta perusteellisesti nykyistä ja tulevaa liiketoimintaansa koskevaa sääntely-ympäristöä, mikä lisää riskejä ja yllätyksiä.

- Asiakasmaisema: Yritykseltä puuttuu tietoisuus muuttuvista asiakkaiden vaatimuksista (sekä B2B että B2C) tai halu vastata uusiin odotuksiin oikea-aikaisesti, mikä edistää reaktiivisuuden tai asiakkaiden menettämisen kierrettä.

Nämä ovat yleisiä esteitä, jotka pysäyttävät kiertotalouteen siirtymisen. Toisin kuin ilmastovaikutuksilla, joilla on tunnustettu määritelmä, vakiintuneet viitekehykset, kuten SBTi, ja yhteinen mittayksikkö (CO2-ekvivalentti), ei ole olemassa konkreettisia ohjeita siitä, miten yritykset voisivat mitata kiertotalouttaan. Viime kädessä jokaisen yrityksen on määriteltävä omat liiketoimintaa, tuotetta tai palvelua koskevat mittarit ja kriteerit. Yrityskohtaisen kiertotalouden määrittäminen on kriittinen ensimmäinen askel strategian luomisessa ja siirtymän aloittamisessa. No, mistä yritys voi aloittaa? Uskomme laajan viimeaikaisen kokemuksen perusteella, että paras tapa aloittaa on kiertotalouden olennaisuusarviointi. Olemme tarkastelleet keskeisiä esteitä, joten tutkitaan nyt olennaisuusprosessia viidessä vaiheessa.

Kiertotalouden olennaisuus – yrityskohtaisten kiertotalouden prioriteettien tunnistaminen ja määritteleminen

Olennaisuus viittaa siihen, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tietylle yritykselle. Siihen sisältyy sen arvioiminen, mitkä kiertotalousteemat ovat ensisijaisia sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta.

Suosittelemme kiertotalouden olennaisuusarvioinnin tekemiseen sellaista lähestymistapaa, joka:

- määrittelee selkeästi, mitä kiertotalous tarkoittaa juuri omalle toimialalle ja yritykselle

- selvittää tietyn toimialan ja viereisten toimialojen sääntely-ympäristöä

- avaa yrityksen nykyisen aseman suhteessa kilpailuun kiertotalouden aiheissa

- arvioi asiakkaiden tämänhetkiset toiveet ja vaatimukset sekä ennakoi tulevaisuuden tilaa

- luetteloi eri näkökulmia organisaation sisällä edustamaan yritystason priorisointia.

Ottamalla huomioon kaikki kiertotalouden aiheet, tuotteen koko elinkaaren raaka-aineiden hankinnasta ja suunnittelusta elinkaaren lopun hallintaan, olennaisuusarvioinnin tuloksena saadaan selkeät prioriteetit, toteutettavissa olevat strategiat ja tehokkaat suorituskykymittarit. Alla olevassa kuvassa esitetty lähestymistapamme sisältää useita näkökulmia, mukaan lukien sääntelyn, kilpailijoiden, asiakkaiden ja sisäisten sidosryhmien näkökulmat. Tällaisten näkökulmien yhdistäminen mahdollistaa kiertotalouden teemien järjestyksen sen mukaan, mikä on niiden suhteellinen merkitys tietylle yritykselle.

Olennaisesti 3–5 tärkeintä aihetta ovat tyypillisesti lähtökohtana myöhempään lähtötilanteen arviointiin, tavoitteiden asettamiseen ja toteutussuunnitelmaan. Alla esittelemme viisivaiheisen lähestymistapamme. Huomaa: Esimerkkinä tästä lähestymistavasta olemme valinneet kulutuselektroniikkayrityksen tapauksen ja aiheeksi korjattavuus. Lähestymistapa koskee kaikkia tuotteita, palveluita ja yrityksiä.

Vaihe 1: Sääntelyanalyysi

Tavoite: Alakohtaisen nykyisen ja ennen kaikkea tulevan sääntelyn tarkastelu kuntatasolta kansalliselle (tai EU-tasolle) osoittaa, mitä tarvitaan tulevaisuudessa vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi. Se varmistaa markkinoille pääsyn keskeisillä maantieteellisillä alueilla.

Käsittely: Joukko maantieteellisiä alueita ja tuote-/prosessi-/projektiluokkia määritellään, ja soveltamisalaan kuuluvaa sääntelymaisemaa arvioidaan tietylle yritykselle mahdollisesti oleellisten kiertotalouden aiheiden kautta. Tulevaisuuteen keskittyvän analyysin avulla voi olla hyödyllistä tarkastella viereisiä toimialoja ja tuotelinjoja, jotka osoittavat trendejä yrityksen tuote- tai prosessikategoriassa.

Esimerkki: Korjattavuutta koskevia asiaankuuluvia säädöksiä voisivat olla Yhdysvaltojen korjausoikeuslaki, Ranskan korjattavuusindeksi ja EU:n ehdotus paristojen irrotettavuudesta ja vaihdettavuudesta vuoteen 2024 mennessä. Säännösten tilaa (ehdotettu vs. säädetty) ja lainsäädännöllisen toiminnan tasoa korjattavuuden suhteen verrattaisiin muuhun kiertotalouteen, kuten kierrätettyyn sisältöön tai jätteiden syntymiseen.

Vaihe 2: Kilpailija-analyysi

Tavoite: Kilpailijoiden kiertotalousstrategioiden, tavoitteiden, mittareiden ja suorituskyvyn analysointi auttaa ymmärtämään, mitkä vertaiset johtavat kiertotaloutta alalla, mitkä ovat alan yleiset trendit ja miten yritys asemoituu niihin nähden.

Käsittely: Kilpailuanalyysi voi vaihdella syvyydeltään ja yksityiskohdiltaan, mutta se voi kattaa suorat kilpailijat tai ne, jotka eivät ehkä ole suoraan kilpailijoita, mutta käyttävät samanlaisia materiaaleja ja prosesseja. Suorat kilpailijat tai vertaiskumppanit ovat niitä, jotka tarjoavat samanlaisia palveluita tai tuotteita ja kilpailevat samoilla markkinoilla. Yrityksen asema suhteessa vertaisiinsa korostaa kiertotalouden teemoja, joissa se on jäljessä tai johtavassa asemassa.

Yritykset, joilla on samanlainen toimiala, mutta jotka eivät ole suoria kilpailijoita, laajentavat näkökulmaa ja ovat tärkeitä indikaattoreita, joiden avulla nähdään, mihin suuntaan tietty ala voi olla kehittymässä. Esimerkiksi pesukone on kodinkone, jota säännellään usein eri kategoriassa kuin kulutuselektroniikkaa, mutta kulutuselektroniikkaan keskittynyt korjausoikeusliike voi nopeasti levitä koskemaan kodinkoneita. Tarkastelemalla yritystason raportteja ja tiettyjä tuotetietoja pystymme arvioimaan muiden kilpailijoiden keskittymisastetta ja saavutuksia tietyissä kiertotalouden aiheissa.

Esimerkki: Korjattavuuden kilpailukykyanalyysi voisi sisältää lippulaivatuotteiden iFixit-pisteiden vertailun, purkamisraportit jne. Korjattaviin akkuihin keskittymiseksi yritys voidaan pisteyttää sen kypsyyden perusteella, esim. alhainen pistemäärä akuille, joita ei voi irrottaa useimmista tuotteista, ja korkea pistemäärä yrityksille, jotka jo myyvät vaihtoakkuja ja työkalusarjoja.

Vaihe 3: Asiakasanalyysi

Tavoite: Asiakkaiden keskeisten kiertotalousvaatimusten tiedostaminen ja täyttäminen on yhä tärkeämpää, kun vapaaehtoiset pyynnöt siirtyvät toimeksiannoiksi. Monilla aloilla B2B-asiakkaat, jälleenmyyjät ja julkiset asiakkaat ovat ottaneet käyttöön kierrätysvaatimuksia, kuten kierrätysmateriaalin sisältöä, kestävää pakkausta tai parannettua tuotteiden korjattavuutta. Erilaisten pyyntöjen kiireellisyyden arvioiminen tunnistaa yrityksen nykyisten ja tulevien suhteiden menestymisen kannalta kriittisimmät aiheet.

Käsittely: Ottaen huomioon yritysten palvelemien sekä suorien että epäsuorien asiakaskuntien moninaisuus, asiakastarpeiden analysointiin voi kuulua jälleenmyyjiä, kuluttajia tai muita alkuperäisten laitteiden valmistajia (OEM). Tarkastusprosessissa otetaan huomioon jälleenmyyjän tai OEM-yritysstrategiat, kestävyysvaatimukset ja tuotevaatimukset. Loppukuluttajien kannalta voidaan hyödyntää tutkimustietoja tai haastatteluja. Tuloksena on joukko todisteita siitä, mitkä kiertotalouteen liittyvät aiheet ovat asiakaskunnan kannalta tärkeimpiä.

Esimerkki: Vähittäiskaupan asiakkaat suosivat usein toimittajia, jotka ovat linjassa heidän yleisten tavoitteidensa kanssa. Korjattavuuden osalta korkeammat korjattavuuspisteet tai irrotettavilla akuilla varustetut tuotteet voidaan asettaa etusijalle kilpailijaan nähden, jotta asiakkaiden ja viime kädessä kuluttajien odotukset voidaan täyttää.

Vaihe 4: Haastattelut yrityksen keskeisistä toiminnoista

Tavoite: Yritysten keskeisten toimintojen haastattelut auttavat avaamaan sisäisen tietoisuuden tasoa tietyistä kiertotalouden aiheista ja mittareista sekä aiheista, jotka liittyvät läheisimmin jo oleviin yleisiin strategisiin prioriteetteihin. Tämä harjoitus yhdistää eri näkökulmia aiheiden painottamiseksi yritystasolla. Käsittely: Poikkitoiminnallinen ryhmä sidosryhmiä haastatellaan ja koulutetaan kustakin aiheesta sen mukaan, miten se liittyy heidän tehtäväänsä. Haastattelija ja haastateltavat käyvät läpi laadullisen keskustelun ja arvioivat lopulta kiertotalouden aiheiden merkityksellisyyden. Aiheet sijoittuvat korkeammalle tietyn ryhmän prioriteettien ja palkitsemisrakenteiden mukaan. Eri toimintojen suorittamisen jälkeen sijoitukset kootaan yhteen edustamaan kumulatiivisesti sitä, kuinka olennaisia kiertotalouden aiheet ovat yritystasolla. Esimerkki: Korjattavuuden osalta tämä aihe voi jo olla korkea prioriteetti huoltotiimille, jotka tekevät korjauksia takuun piiriin kuuluville tuotteille, mutta se ei välttämättä ole tärkeä prioriteetti muille alkupään toiminnoille, kuten markkinointi- ja tuotesuunnittelijoille. Haastattelut paljastavat organisaation sisäiset erot ja mahdollisuudet, jotka ohjaavat keskittymistä strategisimpiin kiertotalouden prioriteettiin.

Vaihe 5: Perusarviointi olennaisista aiheista

Kun tärkeimmät aineelliset aiheet on selvitetty, suoritetaan perusarviointi. Se keskittyy erittäin olennaisiin aiheisiin ja tunnistaa tämänhetkiset suoritustasot, riskit ja mahdollisuudet liittyen jo käynnissä oleviin aiheisiin. Se paljastaa organisaation nykyiset valmiudet sekä mahdolliset puutteet, jotka on korjattava kiertotalousstrategian toteuttamiseksi.

Tällainen arviointi määrittää organisaation kypsyyden kunkin olennaisen aiheen suhteen. Usein arvioinnin tuloksena nähdään organisaatiorakenteessa, tietojärjestelmissä ja työprosesseissa olevat aukot. Viime kädessä lähtötilannearviointi perustaa organisaatiolle lähtökohdan ja valmistaa sitä realistisesti tulevaan työhön eli yrityskohtaisen kiertotalousstrategian luomiseen.

Olennaisuudesta kiertotalousstrategiaan

Olennaisuusarvioinnissa määritellään fokusoitu joukko yrityskohtaisia kiertotalouden aiheita, ja perustutkimuksen tuloksena saadaan selkeä käsitys näiden aiheiden nykytilasta organisaatiossa. Se luo perustan kunnianhimoisten tavoitteiden ja täydentävien tavoitteiden asettamiselle. Jokaiselle erittäin olennaiselle aiheelle tulisi asettaa tavoitteet. Tavoitteiden kunnianhimotaso voi vaihdella aiheittain riippuen ulkoisten tai sisäisten paineiden kiireellisyydestä. Ei ole harvinaista, että organisaatioille asetetaan laadullisten ja määrällisten tavoitteiden yhdistelmä toteuttamaan uutta kiertotalousstrategiaa. Ottaen huomioon perustason arvioinnin havainnot voidaan rakentaa räätälöity toimintojen tiekartta, jossa hahmotellaan asiaankuuluvat mittarit tai suorituskykymittarit, joita käytetään asetettujen tavoitteiden seuraamiseen ja saavuttamiseen. Onnistuneissa tiekartoissa on:

- tunnustettu liiketoimi

- selkeä omistajuus (määritelty RACI)

- saavutettavissa olevat välitavoitteet

- kunkin toiminnon ponnistelujen (resurssit, kustannukset jne.) tiedostaminen

- ennakoidut haasteet ja lieventämissuunnitelmat.

Kiertotalous on jatkossa tärkeä tekijä, joka tarjoaa monia erilaistumismahdollisuuksia ja kilpailuetua organisaatioille, jotka ovat aktiivisia luomaan ja toteuttamaan tarkasti määriteltyjä strategioita. Olennaisuusarvioinnin avulla voidaan luoda räätälöity kiertotalousstrategia, joka sopii yrityksen ainutlaatuisiin haasteisiin ja tavoitteisiin, joita se haluaa saavuttaa samalla, kun ulkoiset vaatimukset sovitetaan yhteen. Suosittelemamme lähestymistapa olennaisuus- ja perusarviointien suorittamiseksi varmistaa perusteellisen tiedostamisen kiertotalouden roolista omassa liiketoiminnassa ja miten voi voittaa yleiset esteet onnistuneelle siirtymiselle. Tavoitteiden asettaminen ja siihen liittyvän tiekartan toteuttaminen luo strategiset prioriteetit yrityksen onnistuneeseen asemointiin tulevaisuudessa.