Patrick Moloney

15. helmikuuta 2021

Kiertotalouden viisi tärkeää ajuria tälle vuodelle

Kestävän kehityksen asiantuntijamme Patrick Moloney esittelee kuluvalle vuodelle viisi tekijää, jotka nopeuttavat kiertotalouden siirtymää. Niitä kaikkia yhdistää huoli ilmastosta ja resurssien niukkuudesta.

2021 on elpymisen ja uuden suunnan hakemisen vuosi. Molemmat antavat mahdollisuuden muuttaa prosesseja, olipa niissä sitten kyse fyysisistä tai mekaanista prosesseista, ajattelutavasta tai pinttyneistä tavoista. Ajatteluamme, käyttäytymistämme ja toimimistamme yksilöinä, organisaatioina ja yhteiskuntana odottava muutos ja sopeutuminen voi tehdä kuluvasta vuodesta käännekohdan, jolloin kiertotalouteen siirtymä todella polkaistaan käyntiin. Tässä kirjoituksessa käsittelemme viittä tärkeää ajuria, joilla on tärkeä rooli kiertotalouteen siirtymässä tänä vuonna.
Miksi vauhtia tulee lisätä ja miksi muutoksen puolesta kannattaa puhua? Tosiasia on, että perustelut kiertotaloudelle ovat loogisia, ja ne sisältävät lukuisia hyötyjä taloudelle ja yhteiskunnalle kokonaisuutena. Siirtymä kiertotalouteen lisää tuottavuutta, taloudellista tulosta ja tuo kilpailullista etua samalla kun se vahvistaa suhteita arvoketjussa. Sen lisäksi on odotettavissa, että siirtymällä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Tähän päivään saakka siirtymä on sujunut hitaasti. Viimeisimpien arvioiden mukaan noin 9%1 taloudestamme on kiertotaloutta. Vuodesta 2021 odotetaan kuitenkin vuotta, jolloin kiertotalouteen siirtymästä tulee valtavirtaa. Nyt kiertotaloutta ei enää pelkästään seurata uteliaisuudesta sivusta, sillä siitä on tulossa kaiken toiminnan keskipiste.
Seuraavassa esitellään luvatut ajurit.
Ajuri numero 1: ISO 14009
Joulukuussa 2020 kansainvälinen standardointijärjestö ISO julkaisi ISO 14009 -ohjeen materiaalikierron sisällyttämiseksi suunnitteluun ja kehittämiseen. Se, että kiertotaloudesta tulee yksi ISO:n komponenteista, on virstanpylväs siirtymälle ja merkittävä ajuri jatkoa ajatellen.
ISO 14009 tuottaa ohjeet materiaalikierron suunnittelustrategioille, joilla saavutetaan organisaation materiaalitehokkuuden tavoitteet. Siinä keskitystään seuraaviin:

Materiaalitehokkuuden saavuttamisen osa-alueet

  • :
    Tuotteissa käytettävien materiaalien tyyppi ja määrä
  • :
    Tuotteen elinkaaren pidentäminen
  • :
    Tuotteiden, osien ja materiaalien kerääminen talteen tai hyödyntäminen uudelleen
Tämän ohjeen odotetaan edistävän tehokasta tuotteiden ja komponenttien materiaalikierron hallintaa. Siten ne vähentävät riskejä ja luovat uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan. Näitä ohjeita on tarkoitettu käytettäväksi organisaatioissa, jotka soveltavat ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjohtamismenetelmää (EMS).
ISO 14001 -standardia noudattaa yli 300 000 sertifiointia 171 maassa eri puolilla maailmaa. Kiertotalous ja materiaalikierto on nyt oletuksena osa 300 000 organisaation toimintaa maailmanlaajuisesti. Tämä on tähän mennessä suurin yksittäinen askel kiertotalouden saamiseksi valtavirtaan.
Sen lisäksi kannattaa huomioida, että ISO 59020 -standardia valmistellaan. Sen nimeksi on valittu “Kiertotalous — Kierron mittaamisen viitekehys”. ISO 59020 -standardin esittely vuonna 2023 vahvistaa entisestään kiertotalouden asemaa organisaatioiden ytimessä.
Ajuri numero 2: EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma
EU:n näkökannan ymmärtäminen antaa mahdollisuuden tarkastella tätä ajuria. Maaliskuussa 2020 Euroopan komissio esitteli uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman. Se on tärkeä osa Euroopan vihreää siirtymää, joka on Euroopan uusi ohjelma kestävälle kasvulle.
Uusi toimintasuunnitelma sisältää aloitteita tuotteiden koko elinkaaren ajalle. Kohteina ovat esimerkiksi suunnittelu, kiertotalouden prosessien edistäminen ja kestävän kulutuksen edistäminen. Sen lisäksi tavoitteena on varmistaa, että käyttöön otetut resurssit pysyvät talouden kierrossa niin pitkään kuin mahdollista. Toimintasuunnitelmassa on lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä, joilla toiminta EU:n tasolla tuo todellista lisäarvoa.
Vuonna 2021 sovelletaan monia näistä toimenpiteistä. Alla on joitakin esimerkkejä tärkeimmistä vuonna 2021 esiteltävistä ja laajan valikoiman kattavista toimenpiteistä:
Oikeus korjata:
Lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet, jotka muodostavat uuden oikeuden korjata
Ympäristöä säästävä julkinen hankinta:
Pakollisen ympäristöä säästävän julkisen hankinnan (GPP) kriteerit ja tavoitteet alakohtaisessa lainsäädännössä ja vaiheittainen GPP:n raportointivelvollisu
Muovit:
Pakolliset vaatimukset kierrätetyn muovin sisällöstä ja toimista muovijätteen vähentämiseksi avainaloilla, kuten pakkaus, rakennusmateriaalit ja ajoneuvot
Rakennettu ympäristö:
Kestävän rakennetun ympäristön strategia, jossa erityiset suuntaviivat ja tavoitteet kiertotalouden osalta
Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi:
Kiertotalouden tavoitteiden saaminen osaksi valtavirtaa muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin kontekstissa ja aloitteissa yritysten kestävästä hallintotavasta ja ympäristöllisestä raportoinnista.
Riippumatta siitä onko näissä kyse säätelystä tai muista aloitteista, niiden tulo tuo kiertotaloutta kohti valtavirtaa. Erityisesti ne nopeuttavat siirtymää läpi vuoden 2021.
Ajuri numero 3: Kiertotalouteen investoinnit ja pääsy rahoitukseen
Siirtymän kannalta äärimmäisen tärkeää on investoinnit kiertotalouteen ja rahoituksen saatavuus tuotekehitykseen, startup-yrityksille, kaupunkien aloitteille ja niin edelleen. Tätä kolmatta ajuria on toisinaan ylenkatsottu, mutta viimeisten 12 kuukauden aikana sijoitusten ja rahoituksen osalta on saatu aikaan todellista edistymistä.
Kiertotalouteen liittyvien velka- ja pääomainstrumenttien luominen on merkittävästi vilkastunut. Kymmenen kiertotalouteen pääasiallisesti tai osittain keskittyvää pääomarahastoa on perustettu vuoden 2020 puolivälistä lähtien. Vielä vuonna 2017 tällaisia rahastoja ei ollut olemassa. Nyt toimijoina on alan johtavia yrityksiä kuten BlackRock, Credit Suisse tai Goldman Sachs2.
Vuodesta 2016 lähtien kiertotalouteen investoivien yksityisten markkinarahastojen määrä on kymmenkertaistunut. Nämä sisältävät riskipääomaa, pääomasijoituksia ja yksityistä velanantoa.
Euroopan investointipankki toimi kumppanina viidelle Euroopan suurimmalle luototuspankille ja -instituutiolle kiertotalouteen tarkoitettujen 10 miljardin euron lainojen ja investointialoitteiden perustamista varten.
Vuoden 2020 alusta lähtien pääomasijoitusten varainhoidon kautta on kiertotalouteen kokonaan tai osittain liittyvien investointien arvo kuusinkertaistunut 300 miljoonasta Yhdysvaltojen dollarista yli 2 miljardiin3.
Investointien ja rahoituksen saannin odotetaan lisääntyvän jatkossa. Tätä vahvistaa koronapandemian elpymisessä vihreän siirtymän korostaminen. Tämän vuoden alussa esitelty EU:n taksonomia-asetus lisää kiertotalouden painottamista.
EU:n taksonomia-asetus edellyttää useimmilta Euroopan rahoitusalalla ja sen ulkopuolella toimivilta yrityksiltä linjauksia niiden taloudellisen toiminnan kestävyydestä. EU-taksonomian tavoitteena on edistää entistä kestävämpään talouteen siirtymistä. Se osoittaa, mitkä talouden alat edistävät ympäristötavoitteita, ja joita tulisi siten pitää kestävinä sijoituksina. Taksonomialla on merkittävä vaikutus rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille, koska myös niiden on toimittava sääntelyn mukaisesti.
Kiertotalous on yksi kuudesta EU:n taksonomia-asetuksen tavoitteesta. Kiertotalouteen liittyvät tavoitteet eivät ole pakollisia ennen vuotta 2022. Siitä huolimatta tarve noudattaa taksonomiaa vuonna 2021 ilmastotavoitteiden osalta pakottaa rahoitusalan yritykset aloittamaan toimet taksonomian mukaisuudesta myös kiertotalouden osalta.
Ajuri numero 4: Globaalien toimitusketjujen haavoittuvaisuus
Heti pandemian alkuvaiheissa tammikuussa 2020 heräsi huolia komponenttien tai tuotteiden saamisesta tietyiltä alueilta. Siitä lähtien paine globaaleissa toimitusketjuissa on kasvanut kuukausittain. Joissakin tapauksissa se on aiheuttanut niiden romahtamisen.
Mitä monimutkaisempi toimitusketju on, sitä haavoittuvaisempi se on. Tämä on aiheuttanut dominoefektin, joka vaikuttaa tuotantoon ja mahdollisuuksiin sen muuttamiseksi.
Sen lisäksi rajojen avaamisten ja sulkemisten ennakoimattomuus ja hallitusten viikoittain tai jopa päivittäin vaihtuvat politiikat ovat pakottaneet monia yrityksiä miettimään toimitusketjujaan uusiksi. Erityisesti tämä koskeen näiden ketjujen kansainvälisyyttä. Kuinka paljon kontrollia tai sen puutetta valmistajilla on esimerkiksi kriittisten komponenttien tai materiaalien osalta?
Lineaarisessa taloudessa toimitusketjujen haavoittuvaisuus tuli esiin koronapandemiassa. Valmistajat ja tavarantoimittajat joutuvat sen takia miettimään liiketoimintamallejaan uusiksi ja sen seurauksena vaihtamaan kiertotalouden malleihin.
Kun materiaalien saatavuuteen tai hintaan liittyy epävarmuustekijöitä globaalien toimitusketjujen häiriöiden takia, kiinnostus innovatiivisiin ratkaisuihin materiaalien käytössä pitämiseksi ja niiden elinkaaren jatkamiseksi, kierrättämiseksi ja niin edelleen on lisääntynyt. Pandemia on osoittanut myös, että tarpeen vaatiessa tuotantoprosessit voivat olla paljon aiemmin arveltua ketterämpiä.
Globaalien toimitusketjujen ennustettavuuden puuttumisen tuoma taloudellisen selviytymisen tarve on lisännyt ennakoimatonta siirtymää kohti kiertotaloutta, jonka uskotaan entisestään vilkastuvan vuoden 2021 aikana.
Ajuri numero 5: Ilmastonmuutos
Covid-19-pandemian vastaisen taistelun ohella ilmastonmuutos säilyy planeettamme suurimpana haasteena. Sen odotetaan vaikuttavan merkittävällä tavalla vuonna 2021 kiertotalouden siirtymään.
Viimeisen ajurimme perusteella on selvää, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene riittävän nopeasti, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan voi leikata niitä vain 55 prosenttia. Jäljelle jäävät 45 prosenttia ovat peräisin tavastamme valmistaa ja käyttää tuotteita ja siitä, kuinka tuotamme ruokaa. Teollisuus vastaa lähes 20 prosentista globaaleista CO2-päästöistä ja ruoantuotanto noin 25 prosentista.
Kiertotalouden ydinperiaatteiden soveltamisella tuotteiden ja materiaalien sekä ruoan tuotantoon voi olla merkittäviä vaikutuksia hiilineutraaliuden kannalta.

Kiertotalouden pääperiaatteet

  • :
    Suunnittele hukka ja saasteet pois vähentääksesi päästöjä koko arvoketjussa
  • :
    Pidä tuotteet ja materiaalit käytössä säilyttääksesi niihin sitoutuneen energian
  • :
    Elvytä luonnon järjestelmät sitomalla hiiltä maaperään ja tuotteisiin
Kiertotalous voi vähentää hiilidioksidipäästöjä yllä esitetyllä tavalla. Tämä ei ole sinällään uutta, mutta lainsäätäjien ja sidosryhmien vaatimukset esimerkiksi teollisuudelle sen sijaan ovat muuttuneet. Esimerkiksi Iso-Britannia on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 68 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoista. Tanskassa vuodelle 2030 asetettu vähennystavoite on 70 prosenttia ja täyden hiilineutraaliuden saavuttamista tavoitellaan vuonna 2050.
Mitä suurempi painoarvo asetetaan hiilineutraaliudelle, sitä suurempi merkitys on ratkaisuilla, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Tämä johtaa omalta osaltaan suurempaan painoarvoon kiertotalouden periaatteiden soveltamisessa. Tämä tarkoittaa hiilen poistoa, päästöleikkauksia ja jatkuvasti tiukentuvia sääntelyvaatimuksia.
Tarve kunnianhimoisten päästötavoitteiden saavuttamiselle kaikilla talouden aloilla ja koko yhteiskunnassa on suuri. Se tuo kiertotaloutta eturiviin, mikä on tänä vuonna vahvistuva suuntaus.
Jatkossa huomioitavaa
Kiertotalouden siirtymä on kävelemään opettelun vaiheesta menossa kohti varmempia askeleita vuonna 2021. Sen hyödyt on tunnettu jo monia vuosia. Nyt sillä on tarvittavat ajurit ja katalyytit, jotka varmistavat sen läpilyönnin teollisuudessa, yrityksissä ja kaupungeissa sekä asiakkaiden ja tavallisten kansalaisten parissa.
Sääntelyyn liittyvät ajurit ja järjestelmät tulevat käyttöön vuonna 2021. Sen lisäksi rahoitusta ja investointeja on nyt entistä paremmin saatavilla. Muutos heiluttelee nyt taloutta, yrityksiä ja valmistajia sekä kaupunkeja ja viranhaltijoita. Kaikkien odotetaan nyt vastaavan kehittymässä oleviin ajureihin ja edistäviin tekijöihin.
2021 on elpymisen ja uuden suunnan hakemisen vuosi. Mutta tämä on myös edistyksen vuosi, jossa siirtymä kiertotalouteen etenee vauhdilla, jota ei ole aikaisemmin koettu.
Lähteet:
  1. The Circularity Gap Report 2020
  2. Ellen MacArthur Foundation
  3. Ellen MacArthur Foundation

Haluatko tietää lisää?

  • Patrick Moloney

    Director, Strategic Sustainability Consulting

    +45 51 61 66 46

    Patrick Moloney