Liiketoimintamallin ja liiketoimintaperusteen suhde kiertotaloudessa

Liiketoimintamallin ydin on tietyltä osin se, miten kiertotalouteen siirtyminen tapahtuu, kun taas liiketoimintaperusteessa keskitytään esittämään siirtymiselle kattavat perustelut. Liiketoimintaperustetta laadittaessa arvioidaan sitä, mitä taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia kiertotalouden periaatteiden mukaisella toiminnalla on.

Yksi liiketoimintaperusteen ratkaisevan tärkeä osa on esimerkiksi huolellinen kustannus-hyötyanalyysi. Siinä tarkastellaan siirtymisen edellyttämiä taloudellisia investointeja, mukaan lukien teknologian päivitykset, koulutusohjelmat ja prosessien uudelleensuunnittelu, sekä mahdollisia pitkän aikavälin hyötyjä, joita ovat jätteenkäsittelykustannusten väheneminen, toiminnan tehokkuuden lisääntyminen ja brändin maineen paraneminen.

Liiketoimintaperusteessa yksilöidään myös sääntelyn noudattamiseen liittyvät haasteet, markkinoiden epävarmuustekijät, toimitusketjun häiriöt ja muut kiertotaloustoimintaan siirtymiseen liittyvät mahdolliset riskit. Lisäksi siinä hahmotellaan strategioita näiden riskien lieventämiseksi, jotta siirtyminen onnistuisi sujuvammin ja joustavammin.

Liiketoimintaperusteessa otetaan myös huomioon esimerkiksi kuluttajien, sijoittajien ja muiden sidosryhmien odotukset ja huolenaiheet. Näiden näkökohtien huomiointi on ratkaisevan tärkeää luottamuksen rakentamiseksi ja tuen saamiseksi kiertotaloustoimintaan siirtymiselle.

Vaikka sekä liiketoimintaperuste että liiketoimintamalli edistävät osaltaan siirtymistä kiertotaloustoimintaan, niillä on eri tarkoitukset ja ne käsittelevät siirtymän eri näkökohtia. Liiketoimintamallissa keskitytään niihin mekanismeihin, joita yritys käyttää arvon tuottamiseen ja hankkimiseen kiertotaloustoiminnalla. Se tarjoaa yksityiskohtaisen toiminnallisen ja strategisen kehyksen, joka vastaa tuotesuunnitteluun, materiaalien hankintaan ja tuotteiden käytöstä poistamiseen liittyviä prosesseja koskeviin kysymyksiin.

Liiketoimintaperusteen näkökulma on laajempi. Se sisältää taloudellisia ennusteita, riskinarviointeja ja kokonaisvaltaisen arvion yrityksen toiminnan kestävyyden tasosta. Liiketoimintaperusteessa otetaan huomioon taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteisvaikutus, joten se tarjoaa kattavamman kokonaiskuvan kuin liiketoimintamalli.

Liiketoimintamallissa pääpaino on ensisijaisesti yrityksen sisäisessä dynamiikassa ja prosesseissa, ja sen tarkoitus on ohjata sitä, miten yritys järjestää resurssinsa ja pyrkii luomaan arvoa kiertotaloustoiminnalla.

Liiketoimintaperusteessa sen sijaan tarkastellaan asioita ulkoisesta näkökulmasta ja pohditaan kiertotalouden käytäntöjen vaikutuksia sidosryhmiin, sijoittajiin ja laajempaan yhteisöön. Siinä on kyse laajemmista vaikutuksista ja yrityksen sisäisten toimintojen ulkopuolelle ulottuvista käsityksistä.

On ymmärrettävää, että liiketoimintamalli on kiertotaloutta käsittelevissä keskusteluissa etualalla, koska se ohjaa kiertotalouden käytäntöjen tuomista osaksi yrityksen toimintaa. Liiketoimintamallin painottaminen johtaa kuitenkin toisinaan siihen, että liiketoimintaperusteen perustavanlaatuinen merkitys jää sen varjoon. Tämän ilmeisen paradoksin taustalla on useita syitä.

Liiketoimintamalli on usein näkyvämpi ja konkreettisempi. Se tarjoaa päivittäiselle toiminnalle ja muutoksille selkeät puitteet, joiden avulla sidosryhmät voivat seurata kehitystä. Kattavan arvioinnin sisältävä liiketoimintaperuste taas saatetaan kokea liian abstraktiksi.

Lisäksi yritysten näkemys on, että niiden on tarkoituksenmukaista keskittyä liiketoimintamallissa esitettyihin operatiivisiin näkökohtiin. Kiertotaloustoimintaan siirtyminen tuo usein mukanaan konkreettisia muutoksia tuotesuunnitteluun, toimitusketjun prosesseihin ja asiakaskohtaamisiin. Liiketoimintamalli ohjaa näiden muutosten toteuttamista käytännössä.

Kiertotalouden liiketoimintamallit edellyttävät usein innovatiivisia lähestymistapoja ja nykyisten prosessien mukauttamista. Liiketoimintamallin painottaminen osuu yhteen ja innovoinnin ja toiminnan uudelleenjärjestelyjen tarpeen kanssa. Toteuttamalla toiminnassaan konkreettisia muutoksia yritykset voivat osoittaa sitoutumisensa kiertotalouteen.

Liiketoimintaperuste on kuitenkin pystyttävä asettamaan etusijalle seuraavista syistä:

• Kattavat perustelut: Liiketoimintaperusteessa esitetään kattavat perustelut kiertotaloustoimintaan siirtymiselle. Siinä ei keskitytä toiminnallisiin muutoksiin vaan huomioidaan esimerkiksi taloudellinen elinkelpoisuus, riskienhallinta ja sidosryhmien sitoutuminen. Tällainen kokonaisvaltainen näkemys toimii pohjana kestävälle menestykselle.
• Strateginen päätöksenteko: Liiketoimintaperuste helpottaa strategista päätöksentekoa sovittamalla kiertotalouden käytännöt yhteen organisaation pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Sen avulla varmistetaan, ettei kiertotaloustoimintaan siirtyminen ole vain reaktio markkinasuuntauksiin vaan pysyvää arvoa luova strateginen toimenpide.
• Riskien vähentäminen ja sopeutumiskyky: Liiketoimintaperusteeseen sisältyvä riskinarviointi ja riskien lieventämisstrategiat edistävät osaltaan yrityksen sopeutumiskykyä sen siirtyessä kiertotaloustoimintaan. Ajattelemalla ennakoivasti, ymmärtämällä mahdolliset riskit ja laatimalla toimiva strategia niiden käsittelemiseksi varmistetaan kiertotalousaloitteiden joustavuus.
• Moniulotteisuus ja innovointi: Kiertotalouden liiketoimintamallit edellyttävät usein innovatiivisia lähestymistapoja ja teknologioita. Liiketoimintaperuste tarjoaa vaiheittaisen etenemissuunnitelman, jonka avulla näihin moniulotteisiin haasteisiin voidaan vastata. Siinä hahmotellaan investointien mahdollinen tuotto ja osoitetaan, miten innovoinnilla voidaan edistää sekä kestävän kehityksen mukaista toimintaa että kannattavuutta.

Liiketoimintaperuste toimii jatkuvaa parantamista edistävänä dynaamisena työkaluna. Markkinoiden, teknologioiden ja säädösten kehittyessä organisaatiot voivat tarkistaa ja tarkentaa liiketoimintaperustettaan varmistaakseen, että ne toimivat jatkuvasti kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti. Tämänkaltainen sopeutumiskyky on ratkaisevan tärkeää, jos yritys haluaa pysyä kiertotaloustoiminnan edelläkävijöiden joukossa.

Seuraamalla liiketoimintaperusteessa esitettyjä keskeisiä KPI-lukuja organisaatiot voivat mitata kiertotalousaloitteidensa vaikutusta. Tämä dataan perustuva lähestymistapa paitsi tukee liiketoimintaperustetta myös toimii todisteena menestyksestä. Vaikutusten mittaaminen on olennaisen tärkeää, jotta kiertotaloustoiminnan tehokkuus voidaan osoittaa sidosryhmille ja sijoittajille.

Liiketoimintaperusteen pohjalta organisaatiot pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Hyvin laadittu liiketoimintaperuste mahdollistaa niin taloudessa ja sääntelyssä tapahtuviin muutoksiin kuin teknologiseen kehitykseen ketterästi mukautuvan kiertotaloustoiminnan. Näin varmistetaan kiertotalousaloitteiden arvo ja tehokkuus ajan mittaan.

Liiketoimintaperusteen ja liiketoimintamallin integrointi synergiaa hyödyntävällä tavalla on onnistuneen kiertotaloustoimintaan siirtymisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Kiertotalous muodostaa monimutkaisen toimintaympäristön, jossa liiketoimintaperuste ja liiketoimintamalli nivoutuvat yhteen onnistuneen siirtymän osatekijöiksi. Liiketoimintamalli ohjaa toiminnallisia muutoksia, kun taas liiketoimintaperusteessa esitetään liiketoiminnalle vakaan pohjan luovat taloudelliset perusteet ja arvolupaus. Näiden kahden elementin yhdistäminen on olennaisen tärkeää kiertotaloudessa toimiville eri alojen yrityksille.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiertotaloustoimintaan perustuvan tulevaisuuden avaintekijä on liiketoimintaperusteen ja liiketoimintamallin integrointi synergiaa hyödyntävällä tavalla. Liiketoimintaperuste toimii strategisena kulmakivenä, jossa sovitetaan yhteen taloudelliset ja kestävän kehityksen tavoitteet ja huomioidaan keskeisten sidosryhmien kannalta tärkeät näkökohdat. Siinä tuodaan esiin sellaiset vakuuttavat syyt, jotka puhuvat kiertotalouden käytäntöjen omaksumisen puolesta, ja korostetaan pitkän aikavälin hyötyjä, riskien vähentämistä ja kilpailuetua.

Liiketoimintamalli puolestaan ohjaa näiden strategisten näkemysten toteuttamista ja päivittäisten toimintojen muutosta kiertotalouden käytäntöjen mukaisiksi. Sen piiriin kuuluvat niin tuotesuunnittelu, toimitusketjun uudelleenjärjestely, jätehuolto kuin asiakassuhteet, ja siinä tuodaan esiin, mitä konkreettisia ja mitattavia toimia liiketoimintaperusteessa esitettyjen teoreettisten etujen pohjalta toteutetaan.

Liiketoimintaperusteen ja liiketoimintamallin selkeät yhdistävät tekijät ovat kestävän kehityksen mukainen toiminta, joustavuus ja sopeutumiskyky. Niiden integroinnissa onnistuvilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet menestyä kiertotaloustoiminnassa, hyödyntää innovaatiomahdollisuuksia, vähentää ympäristövaikutuksia ja parantaa brändinsä mainetta.

Edettäessä kohti kiertotaloustoimintaan perustuvaa tulevaisuutta yritysten olisi pystyttävä näkemään liiketoimintaperuste ja liiketoimintamallia kokonaisvaltaisen strategian toisiaan täydentävinä osatekijöinä. Yritykset, jotka onnistuvat näiden kahden osatekijän yhdistämisessä, edistävät kestävämmin toimivaa ja joustavampaa maailmantaloutta ja asemoituvat samalla johtaviksi toimijoiksi markkinoilla, joilla ympäristövastuun merkitys korostuu jatkuvasti.