Miksi EU:n taksonomia-asetus käsittelee paljon muutakin kuin ilmastoa?

EU:n taksonomia-asetuksella on kuusi keskeistä tavoitetta. Ensimmäiset kaksi liittyvät ilmastomuutoksen torjuntaan ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen. Ne edustavat tämän hetken keskeisiä tavoitteita ja ovat siksi paljon esillä. Kyse ei ole vain komissiosta, vaan myös jäsenvaltioista, paikallisista viranomaisista, yrityksistä ja vastaavista.

Tässä artikkelissa painotamme neljää muuta tavoitetta, ja sitä miksi ne ovat yhtä tärkeitä ja miksi ne voivat osoittautua monimutkaisemmiksi kuin kaksi ilmastoon liittyvää tavoitetta. Neljä muuta tavoitetta ovat veden ja meriympäristön kestävä käyttö, kiertotalous, saastumisen ehkäisy, terveet ekosysteemit ja biodiversiteetti.

Meriemme saastuminen, resurssien niukkuus ja luontokato ovat valtavia haasteita, joilla on sekä taloudellinen että sosiaalinen puolensa.

Esimerkiksi käy vaikkapa se, että meriin päätyy 13 miljoonaa tonnia muovia vuosittain tai että miljoona lajia on ajautumassa sukupuuttoon muutamassa vuosikymmenessä. Myös asukasta kohti saatavana oleva tuoreen veden määrä on romahtanut viidenneksellä kahdessa vuosikymmenessä. Mikäli pidämme yllä nykyistä resurssien käytön tasoamme, tarvitsemme kolmea planeettaa vastaavat resurssit vuoteen 2050 mennessä.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Siksi taksonomialla on merkittävä rooli, kun ratkotaan näitä haasteita ja torjutaan ilmastonmuutosta.

> Lyhyt yleiskuvaus siitä, kuinka Ramboll voi auttaa taksonomia-asioissa

Euroopan komissio on kiristänyt kestävän kehityksen tavoitteitaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä:

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla tavoitellaan nettonollapäästöjä kasvihuonekaasuissa vuoteen 2050 mennessä. Vihreän siirtymän ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittamiseksi EU on kehittämässä luokitusjärjestelmäasetusta (taksonomia). Tämä luokitusjärjestelmä tunnistaa aidosti kestävän taloudellisen toiminnan.

Taksonomia-asetus astui voimaan 12. kesäkuuta 2020, ja se määritteli asetuksenmukaisuuden rahoituslaitoksille ja rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille.

Lisäksi delegoitu säädös EU:n taksonomian linjausten mukaisesta raportoinnista hyväksyttiin kesäkuussa 2021. Se määritteli ne tiedot, joita yritysten tulee julkistaa siitä, kuinka sekä missä laajuudessa niiden toiminta on EU:n taksonomia-asetuksen mukaista.

EU Taxonomy as soon as possible. Syitä toiminnan linjaamiseen taksonomian mukaisesti ja EU:n taksonomiasäätelyn rakennetta ja yleisiä vaikutuksia on esitelty tarkemmin tässä edellisessä artikkelissa.

Tähän saakka Euroopan komissio on - varsin perustellusti - asettanut ilmastotavoitteet etusijalle taksonomiasäätelyssä. Tämä on aiheuttanut sen, että neljä muuta ympäristötavoitetta ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kerromme seuraavassa, miksi ympäristötavoitteiden kanssa tulisi ryhtyä toimiin mahdollisimman pikaisesti.

Jotta taloudellinen toiminta olisi taksonomia-asetuksen mukaista, yrityksen tulee ilmoittaa, millä tavoin sen toiminta edistää merkittävästi vähintään ympäristötavoitetta, ei tuota merkittävää haittaa muille tavoitteille, ja täyttää sosiaalisen vähimmäissuojan vaatimukset. Merkittävän vaikutuksen ja huomattavan haitan kriteerit on annettu kunkin ympäristötavoitteen kriteereissä.

Taksonomia-asetus määrittelee seuraavat kuusi ympäristötavoitetta

Tähän mennessä vain kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen seulontakriteerit on asetettu, ja ne hyväksytään pian delegoituina säädöksinä. Rahoituslaitosten tulee noudattaa asiaanliittyviä kriteerejä 1. tammikuuta 2022 alkaen ja rahoitusalan ulkopuolisten yritysten koko vuoden 2022 ajan. Jäljelle jäävien neljän ympäristötavoitteen kriteerit on määrä hyväksyä vuoden 2021 lopussa ja niitä sovelletaan 1. tammikuuta 2023 alkaen.

Euroopan komission alkuvaiheen keskittyminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen liittyviin tavoitteisiin on näkynyt EU:n kiirehtiminä ilmastopolitiikkana ja -tavoitteina. Ilmastonmuutosta lieventävä ja siihen sopeutuva taloudellinen toiminta ovat olleet etusijalla taksonomia-asetuksen seulontakriteerien kehittämisessä.

Miksi yritysten kannattaa muuttaa toimintansa EU-taksonomian mukaiseksi mahdollisimman laajasti?

Näille ympäristötavoitteille ei tällä hetkellä ole tarkkoja kriteerejä ja kynnysarvoja. Taksonomia-asetuksessa määritellään jo jokaisen tavoitteen osalta, kuinka merkittävä panos määritellään (artiklat 12–15), osoittaen sen, mitkä toiminnot katsotaan seulontakelpoisiksi. Kestävän rahoituksen foorumi kehittää parhaillaan tavoitteille teknisiä seulontakriteerejä, jotka julkaistaan raportissa tämän vuoden kesällä. Tämä raportti on perustana delegoidulle säädökselle, joka hyväksytään vuoden 2021 loppuun mennessä.

Lähtökohtana yritykset voivat nyt arvioida, onko niillä näihin liittyviä toimintoja ja millaisia vaikutuksia niihin kohdistuu. Tällä tavalla ne ovat verrokkejaan edellä ja mahdollisesti houkuttelevampia vihreitä sijoituskohteita hakeville sijoittajille, mikä on nähtävissä jo nyt ennen tiedonantovelvoitteiden voimaantuloa.

Tämä koskee erityisesti yrityksiä, joihin kohdistuu potentiaalisia suuria vaikutuksia yhden tai useamman tavoitteen osalta, koska tekniset arviointikriteerit näille toiminnoille esitetään todennäköisesti ensimmäisenä. Muut yritykset voivat siitä huolimatta olla edelläkävijöitä tavoitteiden potentiaalisten vaikutusten arvioinnissa jopa ennen kuin taksonomia-asetus kattaa toimintaa, sillä yhä useampia aloja sisällytetään asetukseen tulevina vuosina.

Pienempiä yrityksiä rohkaistaan arvioimaan ja julkaisemaan yhdenmukaisuutensa taksonomian kanssa mahdollisten tulevien markkinoiden tai toimitusketjun paineiden vuoksi, vaikka EU-asetuksen mukaisia oikeudellisia velvoitteita ei olisikaan. Sijoittajat tai asiakkaat saattavat vaatia näiltä yrityksiltä tietoja taksonomian mukaisuudesta.

Sen lisäksi raportointidirektiivin laajuutta käydään parhaillaan uudelleen läpi, ja se saattaa lähitulevaisuudessa koskea myös pienempiä yrityksiä.

Vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen kriteerit ovat melko yksinkertaisia, on odotettavissa, että muiden neljän ympäristötavoitteen kriteerit tulevat olemaan paljon monimutkaisempia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen seulontakriteerinä on yksi ainoa indikaattori, hiilidioksidiekvivalentit päästöt. Neljän tavoitteen tekniset kriteerit perustuvat todennäköisesti useampaan indikaattoriin.

Esimerkiksi, kun Ramboll analysoi Euroopan komissiolle neljän muun ympäristötavoitteen erilaisten taloudellisten toimintojen vaikutuksia, saastumisen ehkäisemisen ja vähentämisen arviointi perustui jopa 22 indikaattoriin.

Nähtäväksi jää, kuinka neljän muun ympäristötavoitteen lopulliset kriteerit rakentuvat, mutta on varminta odottaa ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitetta laajempaa indikaattoreiden määrää. Tämä näkyy monimutkaisempana ja aikaa vievänä taksonomian mukaisuuden prosessina.

Neljää ympäristötavoitetta, vettä, kiertotaloutta, saastumista sekä ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta koskeva taksonomia-asetus on tarkoitus hyväksyä EU:n komissiossa vuoden 2021 loppuun mennessä, ja sitä tulee soveltaa yrityksissä 1.1.2023 alkaen. Tämä saattaa tuntua kaukaiselta asialta, mutta korkealaatuisen arvioinnin ja tavoitteiden julkaisemisen kannalta on suositeltavaa aloittaa yhdenmukaistaminen mahdollisimman pian.

Näihin tavoitteisiin valmistautuminen hyvin ja niiden ymmärtäminen yrityksen liiketoiminnan erikoispiirteiden valossa, ja näiden tavoitteiden seulontakriteerien monimutkaisuuden hyväksyminen on etu sen jälkeen, kun kriteerit on täysimääräisesti asetettu.

Nämä valmistelut voivat sisältää esimerkiksi keskustelujen ja relevanttien raporttijulkaisujen seuraamista tahoilta, kuten EU:n kestävän rahoituksen foorumilta.

Aikataulu EU-komission kriteerien soveltamisen ja raportointivaatimusten välillä on tiukka, ainoastaan yksi vuosi, vaikka delegoidun säädöksen soveltamisprosessissa onkin nyt nähtävissä hienoista viivästystä. Vaikka ilmastotavoitteiden delegoidun säädöksen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2020 loppuun mennessä, sitä ei ole vielä hyväksytty, mikä viittaa prosessin viivästymiseen.

Tämä todennäköisesti vaikuttaa myös jäljellä olevien neljän tavoitteen aikatauluun, joiden käyttöönottoa on suunniteltu tämän vuoden loppuun mennessä. Toimielimille ja yrityksille voi olla siten eduksi harkita tavoitteidenmukaisuutta jo nyt.

Vaikka ympäristötavoitteita on kuusi erilaista, niiden välillä on jonkin verran päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi voisi ottaa ilmastonmuutoksen lievittämisen ja saastumisen ehkäisyn ja hallinnan. Nämä tavoitteet ovat päällekkäisiä esimerkiksi sellaisten taloudellisten toimintojen kanssa, joihin kuuluu fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähennystä, koska CO2-päästöt ja samalla myös muut ilmansaastepäästöt vähenevät.

Vastaavia päällekkäisyyksiä on myös vesien ja ekosysteemien tavoitteessa. Koska odotettavissa on useita päällekkäisyyksiä, on suositeltavaa hankkia yleiskuva niistä, jotka ovat omalle liiketoiminnalle oleellisia. Näin voidaan välttää tuplatyö ja luoda tehokkaampi taksonomianmukaisuuteen tähtäävä prosessi.

Taksonomia-asetuksen ohella kehitteillä on myös muuta lainsäädäntöä ja säätelyä, jotka koskevat neljää ympäristötavoitetta. Esimerkiksi käy EU:n kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman lainsäädäntö. Komissio kehittää parhaillaan lainsäädännöllistä kehystä, jolla varmistetaan, että tuotteet ovat ilmastoneutraaleja, resurssitehokkaita ja kiertotalouden mukaisia, jossa jätteiden syntyminen vältetään mahdollisuuksien mukaan täysin. Sen ytimessä on ekologista suunnittelua koskevan direktiivin tarkentaminen ja laajentaminen ja tuotteiden kestävän kehityksen periaatteiden perustaminen. Tavoitteena on ohjata tulevaa politiikkaa ja lainsäädännöllistä kehitystä laajemmin.

Lisäksi komissio on kehittänyt EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevaa strategiaa, joka sisältää luonnon ennallistamista koskevan EU:n oikeudellisen kehyksen vahvistamisen. Komissio ehdottaa oikeudellisesti sitovia EU:n luonnon ennallistamista koskevia tavoitteita vuonna 2021 heikentyneiden ekosysteemien kunnostamiseksi. Strategia keskittyy luonnon ennallistamisen lisäksi myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin, kuten maaperän ekosysteemeihin, maatalouteen, metsiin, merien ja makean veden ekosysteemeihin, kaupunkialueisiin ja saastumiseen.

Nämä useat oikeudelliset kehykset ja strategiat ovat läheisesti linjassa EU:n taksonomia-asetuksen kanssa. Tämä tarkoittaa, että yhdenmukaistaminen muiden neljän ympäristötavoitteen kanssa tuottaa näkemystä ja valmistaa tulevia EU-säädöksiä varten.

Edellä kuvatut viisi kohtaa osoittavat, että yritysten ja instituutioiden tulisi huomioida kaikkia taksonomia-asetuksen ympäristötavoitteita jo nyt, eikä keskittyä pelkästään ilmastotavoitteisiin. Taksonomian mukaisuuden ja raportoinnin kiireellinen aikataulu on ilmeistä, ja sijoittajat ovat jo nyt etsimässä kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

Tämän ansiosta yritykset voivat saada etumatkaa verrokkeihinsa verrattuna saamalla jo nyt käsityksen taksonomian yhdenmukaistamisen vaatimuksista ja tutkimalla perusteellisesti sen tarjoamaa potentiaalia ja mahdollisuuksia.

> Tästä linkistä löydät pikaoppaan New Standard for Green Transition