Meike Verhey, Patrick Moloney
8. helmikuuta 2022
EU-taksonomia tärkeänä osana liiketoimintaa
Tärkeät päivämäärät lähestyvät. Samalla on hyvä kerrata, miksi EU-taksonomian mukaisuus on muutakin kuin pelkkää sääntelyn noudattamista Tässä kirjoituksessa käymme läpi taksonomiamukaisuutta ja viittä tärkeää tekijää, joita siihen pyrkiminen voi tuoda tullessaan.
Tammikuussa 2022 umpeutui raportointivelvollisuuden määräaika. Uusi vuosi on merkittävä virstanpylväs, kun organisaatiot siirtyvät toiminnassaan taksonomian mukaisuuteen. Sen lisäksi raportoinnin määräpäivät ovat lähellä ympäristötavoitteiden, ilmastonmuutoksen lieventämisen ja siihen sopeutumisen osalta. Teknisten kriteerien julkaisua jäljellä oleville neljälle tavoitteelle odotetaan lähiaikoina.
Monien mielestä taksonomiakelpoisuus on tärkeimpiä syitä taksonomiamukaisuuden toteuttamiseksi. Mutta olemme löytäneet muita strategisia syistä sille, miksi yrityksen toimintaa kannatta arvioida EU-taksonomian kautta.
Vaikka kaikilta yrityksiltä ei vaadita raportointia niiden toiminnan taksonomian mukaisuudesta, monet tekevät sen vapaaehtoisesti. Syitä siihen on monia. Monet odottavat liiketoimintamahdollisuuksien avautumista, ennen EU:n taksonomia-asetuksen mittavien vaatimuksien täyttämistä. Tästä päästään keskeiseen kysymykseen – mikä tekee EU:n taksonomia-asetuksen mukaisuudesta yrityksille niin tärkeää?
Omaan kokemukseemme ja EU-taksonomian raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvien yritysten kanssa keskustelujen perusteella olemme tunnistaneet kuusi syytä, jotka ovat tärkeitä yritysten menestykselle.
Sääntelyn täyttäminen on selvimpiä syitä EU:n taksonomian mukaisuudelle, onhan se laillinen velvoite. Ilmoitusvelvollisuuden noudattamista vaaditaan jo vuonna 2022 yrityksiltä, jotka kuuluvat muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin (NFRD) tai kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR) piiriin. Muilta yrityksiltä raportointia edellytetään vuodesta 2024 lähtien tarkistetun NFRD:n myötä, joka tunnetaan nimellä yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD).
Alla esitetty aikana näyttää, milloin taksonomiakelpoisuuden ja -mukaisuuden raportointi alkaa näiden kolmen EU:n taksonomia-asetuksen piiriin kuuluvan ryhmän osalta. Osa yrityksistä saattaa kuulua useampaan ryhmään, kuten luotonantolaitokset, joita saattaa koskea NFRD rahoitustoiminnan osalta. SFDR voi koskea niitä, mikäli ne tarjoavat sijoitustuotteita.
Määräaikojen muuttuminen ja kansallinen EU-direktiivien soveltaminen sekä raportointivaatimusten monitulkintaisuus jättää yritykset epäselvään tilanteeseen siitä, tuleeko niiden toimia EU-taksonomian mukaisesti jo nyt. Näissä olosuhteissa on suositeltavaa toimia varman päälle ja aloittaa taloudellisen toiminnan taksonomian mukaisuuden seulonta jo nyt.
Näin yritykset valmistautuvat kaikkiin vaihtoehtoihin. Niillä on valmiina prosessit, järjestelmät ja osaaminen, kun tiedonantovelvoite tulee voimaan CSRD:n myötä.
Rahoituslaitosten tulee raportoida taksonomiakelpoisuudestaan, ja ne tarvitsevat sitä varten tietoja myös sijoituskohteiltaan. Toisin sanoen rahoituslaitokset tarvitsevat taksonomian mukaisuutensa laskemista vastaavan informaation investointikohteiltaan.
Monet meidän asiakkaistamme ovat maininneet rahoituskumppaneilta tulevat kyselyt ja paineen syiksi aloittaa oma taksonomian mukaisuuden selvittäminen, vaikka niiltä ei vielä edellytetäkään taksonomiakelpoisuutta.
Taksonomian mukaisuudesta raportointi parantaa myös rahoituksen saantia. Taksonomian mukaisuus muiden kuin rahoitusalalla toimiville yrityksien osalta ohjaa rahoituslaitosten investointipäätöksiä, koska niiltä itseltään vaaditaan korkeaa korkeaa taksonomian mukaisuutta. Monet niistä ovat todennäköisesti kiinnostuneempia investoimaan projekteihin ja yrityksiin, joilla on korkea taksonomian mukaisuus.
Tämän takia ulkopuolista rahoitusta hakevan projektin tai yrityksen kiinnostavuus sijoittajien silmissä lisääntyy taksonomian mukaisuuden ansiosta.
Samasta syystä potentiaaliset sijoittajat saattavat vaatia taksonomian mukaisuutta yritykseltä tai projektilta ennen siihen investointia. Taksonomian mukaisuuden osuuden selvittäminen ja raportit helpottavat keskusteluja mahdollisten rahoituskumppaneiden kanssa.
Taksonomiasta on tulossa yleiskieltä kestävästä kehityksestä puhuttaessa. Siksi viranomaiset, lupavirastot ja erilaiset vaikuttajaryhmät voivat vaatia korkeaa taksonomian mukaisuutta pikemminkin kuin pelkkää minimivaatimusten täyttämistä.
Vastaavasti yrityksen kestävyydestä on tulossa toimiluvan kaltainen asia. EU-taksonomian mukaisuus osoittaa ennakoivaa ja positiivista otetta kestävään kehitykseen selvällä kielellä ilmaistuna.
Se osoittaa sitoutumista pitkän aikavälin kestävään arvonluontiin. Paine pysyä kansallisen tai EU -lainsäädännön edellä lisääntyy. Kohtuullisesta taksonomian mukaisuuden prosentista tulee toimilupa aivan reaalisestikin erilaisten lupamenettelyjen kautta. Sen lisäksi se on sitä myös yleisen mielipiteen kautta.
Tämä liiketoiminnan kannalta keskeinen seikka ajaa yrityksiä ottamaan huomioon toimitusketjujen vaikutukset omaan taksonomian mukaisuuteensa. Palveluja hankkivat ostajat todennäköisesti edellyttävät taksonomian mukaisuutta toimittajiltaan. Tuotteiden tai palveluiden ostamisesta on jatkossa tulossa osa niiden omaa taksonomiaraportointia.
Taksonomian mukaisuus ja vahva taksonomiakelpoisuuden osuus tekevät yrityksestä halutun toimittajan monille asiakkaille. Päinvastainen voi tapahtua, mikäli taksonomiakelpoisuus on alhainen. Sidosryhmät koko arvoketjussa odottavat ja vaativat raportointia, ja ne voivat edellyttää jopa tietyn tasoista taksonomiakelpoisuuden prosenttia. Niin tain näin, myös taksonomian mukaisuudesta on todennäköisesti tulossa vaatimus hankinnoissa.
Taksonomian mukaisuus ja kunnianhimo sitä toteutettaessa antaa yritykselle etumatkaa sääntelyyn nähden, ja sillä on vaikutusta myös lupiin ja lisensseihin ja vastaaviin. Vahva ja jatkuva taksonomianmukaisuus takaa hyvät asemat tulevaisuutta ajatellen monilta eri kannoilta katsottuna. Niitä voivat olla määräystenmukaisuus, tehokkuus, yritysmaine, asiakkaat jne.
Kestävän rahoituksen foorumin mukaan on erittäin tärkeää, että EU:n taksonomia-asetus on samassa linjassa muiden EU-direktiivien ja säädösten kanssa. Se myös pitkälti perustuu niihin. Tämä sisältää paitsi nykyisin sovellettavat säädökset ja direktiivit, mutta myös kehitteillä olevat.
EU:n taksonomia-asetus perustuu vahvasti tieteelle, ja se on samansuuntainen kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa Pariisin ilmastosopimuksen hengen mukaisesti. Taksonomia on valmis tulevaan EU-lainsäädäntöön, erityisesti vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvään sääntelyyn.
EU-lainsäädännön lisäksi taksonomia perustuu vahvasti parhaiden käytäntöjen viitekehyksiin, menetelmiin ja standardeihin. Se ottaa huomioon yleiset ja sektorikohtaiset sekä kansalliset ja globaalit tilanteet. Sektorikohtaisilla sidosryhmillä oli vahva osuus taksonomiaa kehitettäessä. Siksi EU-taksonomian mukaisuus tuo tullessaan alakohtaiset parhaat käytännöt.
Taksonomia edistää tehokkuutta monilla aloilla, kuten energia ja vesi tai materiaalit. Vahva taksonomianmukaisuus edistää yleistä tehokkuutta, mutta myös parhaita käytäntöjä sekä parasta saatavana olevaa teknologiaa taksonomiakelpoisilla toimialoilla. Tehokkuuden ja innovaatioiden kehittäminen johtaa usein mitattavissa oleviin taloudellisiin säästöihin.
Taksonomian mukaisuus voi myös nopeuttaa erilaisia lupamenettelyjä. Vaadittavan aikaikkunan lyhentäminen toimipaikan sijainnin valinnan, suunnittelun, rakentamisen ja käyttöönoton välillä tuo suoria tuloja ja vähentää viivästyskuluja.
Yllä olemme kuvanneet tärkeimpiä syitä sille, miksi EU-taksonomia on yrityksille tärkeä muutenkin kuin oikeudellisena raportointivaatimuksena. Yritykset todennäköisesti kokevat luokitteluvaatimuksen epäsuorasti niiden arvoketjujen kautta. Aktiivinen ote taksonomiaan on järkevää strategisesta näkökulmasta katsottuna.
Pohjimmiltaan taksonomia on tilaisuus, kun sen takana olevia syitä ymmärtää ja pystyy arvioimaan niiden tärkeyttä ja relevanttiutta. Olipa yritys taksonomiakelpoinen tai ei, se todennäköisesti vaikuttaa yrityksen kilpailuasemaan jo lähitulevaisuudessa.
Haluatko tietää lisää?
Meike Verhey
Senior Consultant, Strategic Sustainability Consulting Ramboll Management Consulting
+45 51 61 04 95
Patrick Moloney
Director, Strategic Sustainability Consulting
+45 51 61 66 46