Viitoitamme organisaatioille tietä kohti kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuutta

Kiertotalouteen siirtymisessä ollaan pääsemässä vauhtiin, ja sitä vauhdittaa entisestään jatkuvasti kasvava ymmärrys kiertotalouden monista eduista. Lisää vauhtia ovat antaneet myös sääntely ja politiikka, pääasiassa EU:n Green Deal -aloite ja kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma. Yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä otettiin hiljattain käyttöön erityinen kiertotaloutta koskeva eurooppalainen kestävyysraportointistandardi (ESRS 5), minkä myötä kiertotalous on nyt organisaatioille kaikkialla EU:ssa – ja myös maailmanlaajuisesti – olennainen osa siirtymistä vähähiiliseen ja vihreään talouteen. Sijoittajan näkökulmasta kiertotalouteen siirtymistä koskeva EU-taksonomia (hyväksytty heinäkuussa 2023) selventää, mikä on kiertotaloussijoitus. Sekä ESRS 5:n että kiertotaloutta koskevan taksonomian todellisten vaikutusten odotetaan näkyvän vuonna 2024.

Ennakointimenetelmien sisällyttäminen organisaation kiertotalousstrategiaan mahdollistaa tulevien riskien tunnistamisen ja lieventämisen ja edistää sietokykyä tukevien kiertotalousstrategioiden luomista. Kehittyvien suuntausten ja heikkojen signaalien analysointi tämän lähestymistavan avulla auttaa yrityksiä mukauttamaan strategioitaan ja viime kädessä tehostamaan päätöksentekoprosessejaan.

Kun ennakointia hyödynnetään kiertotaloudessa, saadaan aikaan hyvin toimiva strategia, jossa haasteet ymmärretään kattavasti eri näkökulmista. Omaksumalla tällaisen systeemisen lähestymistavan organisaatio voi hyödyntää kiertotalouden koko potentiaalin, ohjata toimintaa kohti toivottua tulevaisuutta ja saada kiertotalouteen siirtymisen tueksi uusia strategisen näkökulman huomioivia välineitä.

Kiertotaloudessa ennakoivat strategiat ovat ratkaisevan tärkeitä. Seuraavassa katsomme lähemmin, miten ennakointi tukee tulevaisuuteen suuntautuvia kiertotaloutta koskevia lähestymistapoja.

• Teknologisen kehityksen ennakointi: Ennakointi auttaa organisaatioita pysymään teknologisen kehityksen aallonharjalla. Tutkimalla erilaisia tulevaisuuden skenaarioita organisaatio voi tunnistaa uusia teknologioita, joilla on potentiaalia muuttaa kiertotalouden käytäntöjä. Tällaisen tulevaisuuteen suuntautuvan näkökulman avulla organisaatio voi varmistaa innovaatioiden ennakoivan integroinnin kiertotalousstrategioihinsa. Lisäksi päätöksenteko on tehokkaampaa, kun organisaatio voi hyödyntää erilaisia näkymiä. Esimerkkinä voidaan mainita akkuteollisuus, jonka kasvun odotetaan kiihtyvän entisestään tulevina vuosina. Alalla tällä hetkellä käytettävissä olevia resursseja ei kuitenkaan välttämättä ole enää tulevaisuudessa saatavilla. Mahdollisia ja todennäköisiä tulevaisuudennäkymiä (joissa ei toteudu toivottu tulevaisuudenkuva) maalailtaessa voidaan ennakoida, mitkä mineraalit saattavat käydä entistä harvinaisemmiksi ja mitkä voidaan korvata teknologisen kehityksen myötä. Tämän pohjalta organisaatiot voivat muuttaa T&K-toimintansa painopistettä ja siten varmistaa, että ne voivat jatkaa akkujen valmistusta, jolloin niillä on paremmat mahdollisuudet menestyä erilaisissa mahdollisissa tulevaisuudennäkymissä.
• Skenaarioiden suunnittelu politiikan kehittämistä varten: Strategisella ennakoinnilla on keskeinen rooli kiertotaloutta koskevien tehokkaiden poliittisten toimien ja säännösten muotoilussa. Sen avulla kehitetään skenaarioita, jotka perustuvat erilaisiin tulevaisuuden kehityskulkuihin ja joiden avulla päätöksentekijät voivat laatia mukautettavissa olevia poliittisia toimia, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita. Tällaiset poliittiset toimet voitaisiin suunnitella joustavasti niin, että voidaan reagoida esiin nouseviin haasteisiin ja tahattomiin seurauksiin. Ennakointiin perustuvalla skenaariosuunnittelulla varmistetaan, että poliittisissa puitteissa huomioidaan jatkossakin kiertotalouden käytäntöjen dynaamisuus ja että organisaatiossa edistetään yhteisen vision, strategian ja tavoitteiden mukaisia toimia.
• Kuluttajasuuntausten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosten tunnistaminen: Ennakointi on arvokas väline, kun halutaan ymmärtää kuluttajien vaihtuvia mieltymyksiä ja muuttuvaa käyttäytymistä kiertotalouteen liittyen. Suuntaus edustaa uudenlaista pysyvää muutosta tietyllä alalla, julkisella sektorilla, yhteiskunnassa tai vuorovaikutustavoissa. Ennakoimalla suuntauksia, kuten muutoksia kuluttajien halukkuudessa omaksua kiertokulutuskäytäntöjä, organisaatiot voivat kohdistaa tuotteensa ja palvelunsa vastaamaan muuttuvia vaatimuksia. Ennakointia hyödyntävät yritykset voivat toimia ketterästi ja reagoida kuluttajien muuttuviin odotuksiin, sopeutua mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin ja tehdä kohdennettuja investointipäätöksiä haluttujen tulosten saavuttamiseksi.
• Toimitusketjun sietokyky ja resurssivarmuus: Ennakointi parantaa toimitusketjun sietokykyä ja auttaa resurssien turvaamisessa. Se auttaa organisaatioita ennakoimaan mahdollisia häiriöitä materiaalien saatavuudessa ja hankinnassa. Yritykset, jotka pystyvät tunnistamaan resurssien niukkuuden ja geopoliittiset riskit proaktiivisesti, voivat kohdistaa hankintansa useampiin eri lähteisiin, investoida vaihtoehtoisiin materiaaleihin ja suunnitella tuotteita, joissa huomioidaan paremmin niiden elinkaaren päättymiseen liittyvät näkökohdat. Tiivistettynä: ennakointiin perustuvien näkemysten pohjalta voidaan toteuttaa strategisia toimenpiteitä toimitusketjun haavoittuvuuksien ennakoimiseksi ja lieventämiseksi ja siten varmistaa toimitusketjun parempi sietokyky.
• Innovointi, yhteistyö ja kumppanuudet: Ennakointikäytännöt helpottavat eri alojen välistä yhteistyötä. Ennakointiin liittyvät aloitteet edistävät innovointia ja ideoiden vaihtoa tuomalla yhteen eri alojen asiantuntijoita. Tämäntyyppinen yhteistyö voi johtaa monialaisten aloitteiden, uusien kiertotalouden liiketoimintamallien, suunnittelukäytäntöjen ja yhteisten hankkeiden kehittämiseen, mikä nopeuttaa kiertotalouteen siirtymistä. Ennakointiin perustuvan innovoinnin ja yhteistyön myötä organisaatiolla tai arvoketjulla on mahdollisuus hyödyntää kollektiivista asiantuntemusta ja edistää kiertotaloutta tehokkaammin. Tämä luo valmiudet ennakoida tulevaisuudessa eteen tulevia ongelmia, valmistautua niihin ja ryhtyä toimiin jo nyt. Esimerkiksi rakennusalalla on varauduttava tulevaisuuteen, jossa uudelleenkäytettyjen, uudelleenvalmistettujen tai kierrätettyjen materiaalien osuus rakennuksissa kasvaa merkittävästi. Yhteistyö ja kumppanuudet ovat avainasemassa, kun halutaan ymmärtää, millaisia väistämättömiä vaatimuksia edessä on, ja ennakoida, milloin ja miten ne voivat toteutua. Sellaiset toimijat, jotka työskentelevät nyt yhdessä tulevaisuudenkuvien hahmottamiseksi, voivat myös yhdessä luoda ratkaisuja ja ryhtyä toimiin ja olla siten paremmin valmiita tähän skenaarioon.

On ratkaisevan tärkeää tunnustaa, että ennakoinnin koko potentiaalin hyödyntäminen ei onnistu kaikilta samalla lähestymistavalla. Ennakointimenetelmien on vastattava kunkin organisaation tarpeita ja tavoitteita. Riippumatta siitä, onko tavoitteena ennakoida teknologista kehitystä, muotoilla tehokkaita poliittisia toimia, ymmärtää kehittyviä kuluttajasuuntauksia, varmistaa toimitusketjun sietokyky vai edistää innovointia kumppanuuksien kautta, ennakointi tarjoaa sopeutettavan lähestymistavan, jolla pystytään tarttumaan erilaisiin ainutlaatuisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Kiertotalous on tie kohti kestävää kasvua. Matkan varrella on kuitenkin lukuisia esteitä, jotka on voitettava. Tarvitaan kriittistä tarkastelua, ennakoivaa ajattelutapaa ja avointa suhtautumista vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia kohtaan. Ennakoinnilla voidaan saada arvokkaita näkemyksiä ja välineitä kiertotalouden toteuttamiseen liittyvien monimutkaisten kysymysten selvittämiseksi.

Kiertotalousstrategioissa on pystyttävä näkemään horisontin taakse. On opittava historiasta ja ymmärrettävä nykyhetken eteenpäin vievä voima mutta ennen kaikkea ennakoitava tulevaisuuden puoleensa vetävä voima. Ennakoinnin hyödyntäminen kiertotaloudessa auttaa huomioimaan useita eri näkökulmia ja toimimaan nykyhetkessä tarkoituksellisesti toivotunlaisen – sietokykyisemmän, kestävämmän ja vauraamman – tulevaisuuden rakentamiseksi.

Näin se todella on: organisaatiot pystyvät omilla toimillaan rakentamaan toivottua kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuutta sen sijaan, että ne vain passiivisesti reagoisivat tapahtumiin.

Tämä artikkeli on yksi kolmesta kiertotalouteen liittyvää ennakointia käsittelevästä artikkelista. Seuraavassa artikkelissamme keskitytään tulevaisuuskolmion soveltamiseen rakennusalalla ja tutkitaan historian vaikutusta sekä nykyhetken eteenpäin vievää ja tulevaisuuden puoleensa vetävää voimaa.

^[1] Inayatullah, S. (2013). Futures studies: theories and methods. There's a future: Visions for a Better World, BBVA, Madrid, s. 36-66.