Ilmanlaadun vaatimukset kiristyvät – uutta tietoa tarvitaan

Terveellisen kaupunki-ilman ja esimerkiksi liikennesuunnittelun kannalta on tärkeää selvittää niihin liittyviä päästöjä ja niiden haitallisuutta. Liikenneperäiset päästöt vaikuttavat merkittävästi ilmanlaatuun varsinkin keväisin ja syksyisin, jolloin katupölyn määrät ovat korkeimmillaan. Kohonneet pitoisuudet lisäävät terveyshaittoja sekä voivat aiheuttaa ja pahentaa mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksia.

EU:ssa tiukennetaan ilmanlaatuun liittyviä vaatimuksia ilmanlaatudirektiivin päivityksellä. Samalla liikenneperäiset päästöt ovat nopeassa muutoksessa autokannan sähköistyessä. Vaikka pakokaasujen merkitys päästöistä vähenee, voi hiukkaspäästöissä (esimerkiksi katu-, rengas- ja jarrupöly) tapahtua jopa kasvua lisääntyvien liikennemäärien ja raskaampien ajoneuvojen vuoksi. Autokannan sähköistyminen ja pakokaasupäästöjen väheneminen eivät poista muita liikenteen hiukkasmaisia päästöjä, jotka ovat merkittävässä roolissa terveyshaittojen muodostumisessa.

Ulkoilman hiukkasista sekä pakokaasujen haitallisuudesta on jo paljon tutkittua tietoa saatavilla, mutta monien liikenteen ei-palamisperäisten päästöjen haitallisuudesta tiedetään varsin vähän. Nex El -hankkeessa vastataan sekä puuttuvaan tutkimustietoon että direktiivin tuomiin vaatimuksiin. Ramboll osallistuu Business Finlandin rahoittamaan hankkeeseen yrityspartnerina.

EU:ssa pyritään vähentämään terveyshaittoja uusitulla ilmanlaatudirektiivillä (2024/2881). Direktiivissä asetetaan uusia raja-arvoja, jotka jäsenvaltioiden on implementoitava lainsäädäntöönsä kahden vuoden sisällä. Suomessa tämä merkitsee kiristyneitä päästörajoja muun muassa liikenneperäisille hengitettäville hiukkasille ja pienhiukkasille.

Vaatimukset korostavat ilmanlaadun seurannan ja mallinnuksen tärkeyttä. Aiemmin liikenteen päästömallinnuksissa on hyödynnetty saatavilla olevia tietoja, mutta direktiivin päivitysten myötä tarvitaan kattavampaa tietoa myös ei-pakokaasupäästöistä. Tarvitaan syvempää ymmärrystä renkaiden, tienpinnoitteiden, jarrumateriaalien, nopeuden ja ajotapojen vaikutuksista päästöihin. Tutkittu tieto auttaa kaupunkisuunnittelussa, parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenneperäisten päästöjen terveyshaittoja.