Miten rakentamislailla edistetään kiertotaloutta?

Rakentamislaki edistää kiertotaloutta ja kestävää rakentamista. Laki ohjaa uudisrakentamista vähähiilisempään suuntaan huomioiden rakennusten ilmastopäästöt koko elinkaaren ajalta, erityisesti materiaalivalinnoissa.

Uusien rakennusten elinkaariominaisuuksia koskevat lain vaatimukset, kuten pitkäikäisyys, muunneltavuus, korjattavuus ja purettavuus, tukevat kestävää kehitystä. Lisäksi rakennus- ja purkulupien hakijoilta edellytetään selvitystä purkamisessa vapautuvista materiaaleista, mikä edistää niiden kierrätystä ja uusiokäyttöä. Digitalisaation hyödyntäminen rakennushankkeissa tehostaa materiaalien jäljitettävyyttä ja kiertotalouden toteutumista käytännössä.

Kiertotalouden edistämistavoite näkyy rakentamislaissa niin yleisenä tavoitteena kuin rakentamisen edellyttämänä lupaehtona.

Rakentamislain mukaan rakentamisen yhtenä lähtökohtana toimii ilmastonmuutoksen hillintä. Rakentamisen ratkaisujen tulee perustua kestäviin, taloudellisiin, energiatehokkaisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin. Tämä koskee rakennuksen koko elinkaarta.

Kiertotalouden ja vähähiilisyyden voidaan katsoa myös eräissä tapauksissa muodostavan lain vaatimaan erityisen syyn, jota edellytetään rakentamisen poikkeusluvan myöntämiselle rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen.

Rakennus on suunniteltava ja rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla.

Lisäksi rakennus on suunniteltava ja rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Uuden rakennuksen tai rakentamislupaa edellyttävän laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. ​

Jalanjälki- ja kädenjälkiarviointien on katettava rakennuksen koko elinkaari ja korjattavassa rakennuksessa korjauksen ja sen jälkeisen elinkaaren vaiheet. Arvioinnissa on käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja.​

Rakennus on myös suunniteltava ja rakennettava elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. ​Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uudelle tai rakentamislupaa edellyttävälle laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle laaditaan materiaaliseloste.

Määritelmiä:

•  Hiilijalanjäljellä  tarkoitetaan rakennuksen elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen kokonaismäärää ilmoitettuna hiilidioksidiekvivalenttien painona.
• Hiilikädenjälki tarkoittaa ilmastonmuutosta hidastavia tekijöitä, joita ei syntyisi ilman hanketta, ilmoitettuna hiilidioksidiekvivalenttien painona.
• Rakennuksen elinkaari  tarkoittaa peräkkäisiä ja toisiinsa liittyviä vaiheita, jotka kattavat rakennustuotteiden raaka-aineiden hankinnan, valmistuksen, kuljetukset, rakentamisen, rakennuksen käytön, rakennustuotteiden vaihdot, purkamisen sekä rakennus- ja purkumateriaalien käsittelyn ja loppusijoituksen.​