ReCreate-hanke vauhdittaa betonielementtien uudelleenkäyttöä

Ramboll osallistuu merkittävällä panoksella uraauurtavaan ReCreate-hankkeeseen, jolla vauhditetaan purettavien betonielementtien uudelleenkäyttöä. Oppeja hyödynnetään jo asiakasprojekteissa.
Ramboll on keskeinen kumppani Tampereen yliopiston koordinoimassa ReCreate-hankkeessa, jossa kehitetään toimintamallia betonielementtien irrottamisesta ehjinä purkurakennuksista ja hyödyntämisestä uusissa rakennuksissa.
Ramboll Finlandin korjausrakentamisen toimialapäällikkö Inari Weijo kertoo, että Rambollin asiantuntemusta hyödynnetään hankkeessa sekä elementtien irrottamisen että uudelleenkäytön suunnittelussa.
– Hallitsemme betonielementtien tutkimusmenetelmät ja purkusuunnittelun. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään asiantuntemustamme uusien rakennusten rakennesuunnittelusta ja materiaalien rakennuspaikkakohtaisesta hyväksynnästä, Weijo sanoo.
Tulokset ovat lupaavia
ReCreate-hankkeen niin kutsuttu luovuttajarakennus on ollut purettava toimistotalo Tampereella. Ramboll teki kohteeseen purkukartoituksen, jossa selvitettiin rakennuksessa käytetyt rakenteet ja materiaalit. Purkukartoituksessa tunnistettuja potentiaalisia osia selvitettiin tarkemmin kuntotutkimuksilla sekä asbesti- ja haitta-ainekartoituksilla.
– Elementtien valinnan jälkeen suunnittelimme, millä työtavoilla ne voidaan irrottaa ehjinä ja turvallisesti.
Pilottihankkeessa otettiin talteen lähes 300 betonielementtiä, joiden kuntoa ja kestävyyttä on testattu vielä täyden mittakaavan kuormituskokeilla.
– Ramboll on ollut mukana suunnittelemassa testauksia, joissa palkeille ja ontelolaatoille on tehty taivutus- ja leikkauskokeita. Kattava testaus tutkimushankkeen yhteydessä on todella tärkeää. Näin meillä on jatkossa tutkittua tietoa, mihin perustaa optimaaliseksi hiottu laadunvarmistusprosessi.
Weijon mukaan hankkeen tähänastiset tulokset ovat lupaavia. Betonielementit voidaan irrottaa ehjänä purkutalosta ja käyttää lähes sellaisinaan tai kohtalaisen pienillä muutoksilla uudessa rakennuksessa, vaikka rakennusta ei ole alun alkaen suunniteltu purettavaksi.
– Elementtien kunto ja laatu ovat olleet jopa yllättävänkin hyviä, Weijo sanoo.
Ramboll soveltaa oppeja jo käytäntöön
Weijon mielestä ReCreate-hankkeen suurimmat hyödyt ovat käytännön kokemukset ja toimintamallit, joilla prosessi saadaan sujuvaksi elementtien purkamisesta uuteen käyttökohteeseen.
Käytännönläheisyys tekee hankkeesta uraauurtavan myös kansainvälisesti. Konkretian puuuttuessa moni tutkimus pohjaa tietoperustansa yleiseen kuntotutkimus- ja suunnitteluosaamiseen. Selvitys prosessista jää silloin helposti teoreettiseksi.
– Tässä hankkeessa on testattu prosessia oikeasti. Samalla on voitu oppia ja muokata sitä toimivaksi ja tehokkaaksi. Se erottaa ReCreaten muista hankkeista.
Weijon mukaan Ramboll on pystynyt hyödyntämään jo nyt hankkeesta saatuja kokemuksia selvityksissä, joita asiakkaille on tehty purkukohteissa.
– Hanke auttaa meitä selvittämään, millaisia erityispiirteitä elementtien uudelleenkäyttöön liittyy ja miten voimme tässä kehittää omia palvelujamme.
Hanke saa kiitosta innovatiivisuudesta
Nelivuotinen ReCreate-hanke on saanut 12,5 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.
Suomen ohella hankkeessa tehdään käytännön tutkimuksia Hollannissa, Saksassa ja Ruotsissa.
Hankkeen 24 osallistujasta seitsemän on Suomesta. Koordinaattorina toimivan Tampereen yliopiston lisäksi mukana ovat Skanska Talonrakennus, Consolis Parma, Tampereen kaupunki, Umacon Oy, Liike Oy Arkkitehtistudio ja Ramboll Finland.
Käytännönläheinen ja uusia avauksia hakeva hanke on herättänyt kiinnostusta myös EU-tasolla. Euroopan komission riippumaton asiantuntijaelin Innovaatiotutka on arvioinut ReCreate-hankkeen purkuvaiheen tuloksia ja palkinnut hankkeen innovatiivisesta otteestaan.
– Olemme jo hankkeen tässä vaiheessa saavuttaneet jotakin ainutlaatuista koko EU:n mittakaavassa, Weijo sanoo.
Tutustu hankkeeseen
Suomalainen kotisivu: https://tuni.fi/recreate
Kansainvälinen kotisivu: https://recreate-project.eu/