Kuninkaantammi: ilmastoviisaan asuinalueen suunnittelu

Kuninkaantammen ilmastoviisaan asuinalueen rakentaminen alkoi Pohjois-Helsingissä vuonna 2013. Alue valmistuu vuoteen 2027 mennessä. Hanke käynnistyi Rambollin asemakaavan pohjaksi toteuttamilla geoteknisillä tarkasteluilla jo 2000-luvulla. Olemme vastanneet alueen katu-, maisema-, geo- ja kunnallistekniikan suunnittelusta sekä ympäristökonsultoinnista. Olemme suunnitelleet myös Palettilammen uimakäyttöön tarvittavat pohjarakenteet ja vesijärjestelmät sekä tehneet hiilineutraaliin rakentamiseen liittyviä tarkasteluja.

Kuninkaantammi toimii Helsingin kaupungin ilmastovastuullisen rakentamisen suunnannäyttäjänä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on ohjannut alueen kaavoitusta, suunnittelua ja rakentamista. Alue on esimerkiksi sijoitettu suurelta osin rakentamiseen sopivalle kallioselänteelle. Asemakaava velvoittaa alueella matalaenergiarakentamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön. Lisäksi kaavan laadinnassa on noudatettu Viherkerroin-menetelmää, joka kuvaa, miten paljon tontilla on kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Vihertehokkuutta lisäävät muun muassa viherkatot ja kaupunkiviljelypalstat.

Kuninkaantammen rakentamisvaihe on toteutettu kiertotalousarvojen mukaisesti. Maa- ja kiviaineksia on kierrätetty niin, että kuljetuksissa syntyviä päästöjä ja neitseellisten maa-ainesten tarvetta on saatu vähennettyä. Palettilammen pohjoispuolelle tehtiin jopa kaavamuutos asuinrakentamisesta puistoalueeksi, jolloin vältyttiin suurilta maamassojen siirroilta. Paloheinäntunnelin louhinnasta syntynyt kiviaines on hyödynnetty savikkoalueen esikuormituksessa sekä katujen ja kenttäalueiden rakenteissa.

Savikkoalueiden syvästabiloinnissa on käytetty jo pitkään käytössä ollutta uusiomateriaalipohjaista sideainetta. Koestabiloinneissa on tutkittu myös uusia uusiosideaineseoksia, joilla on perinteisiä kalkkisementtisideaineita pienemmät CO2-päästöt. Lisäksi raittien päällysrakenteissa on käytetty betonimursketta, joka on peräisin Helsingin kaupungin purkutyömailta.

Innovatiivista hulevesisuunnittelua ja kannustusta kestävään liikkumiseen

Kuninkaantammessa pilotoidaan monia hulevesisuunnittelun uusia tuulia. Sadevesiä ei ohjata suoraan viemäreihin, vaan niitä viivytetään hulevesiä puhdistavissa biosuodatuspainanteissa, sadepuutarhoissa ja tulvapuistossa, jossa on tilaa myös hallitulle tulvinnalle. Näin sadevesiviemärit eivät ylikuormitu rankkasateilla, vaikka rakentaminen tiivistyy. Hulevesien määrää ja laatua seurataan myös rakentamisen jälkeen, mikä auttaa kehittämään tulevaisuuden ratkaisuja.

Innovatiiviset hulevesijärjestelmät linkittyvät Kuninkaantammessa kestävään maisema- ja vihersuunnitteluun. Rambollin maisema-arkkitehti onkin ollut mukana hankkeessa kaavoitusvaiheesta asti. Luonnon monimuotoisuutta tuetaan muun muassa kukkivilla niittyalueilla ja laajalla dynaamisella kasvillisuudella. Noin 11 000 perennan monilajiset ja luonnonmukaisesti muuttuvat istutukset tuovat alueelle väriä alkukeväästä myöhäiseen syksyyn.

Viihtyisyys onkin tärkeä osa Kuninkaantammen vastuullista suunnittelua. Alueen noin 5 500 asukasta kannustetaan liikkumaan pyörällä, kävellen ja julkisilla. Kestävää liikkumista helpotetaan spiraalin muotoisilla kortteleilla, jotka erottavat ajoneuvoliikenteen ulkokehälle ja jättävät sisäkehälle rauhallisen kävelyvyöhykkeen. Alueen vehreyttä lisäävät useat puistot, jotka luovat myös luonnollisia yhteyksiä Vantaanjokilaakson ja Keskuspuiston ulkoilureiteille ja suojelualueille.