Län­si­met­ron jatke, met­ro­kes­kusa­luei­den suun­nit­telu

Länsimetron ensimmäisen vaiheen (Ruoholahti-Matinkylä) rakentamisen aikana laajennettiin kauppakeskus Isoa Omenaa, ja kauppakeskuksen uuden osan eteläpäätyyn toteutettiin metroasema ja bussiterminaali. Tähän vaiheeseen Ramboll osallistui laatimalla suunnitelmat alueen pääkadun, Piispansillan, muuttamiseksi nelikaistaiseksi. Uudet liikennejärjestelyt ja laajennettu kauppakeskus metroasemineen olivat valmiina, kun Länsimetron ykkösvaihe aloitti liikennöinnin vuonna 2017.

Piispansillan eritasoliittymä suunniteltiin siten, että Piispansillan itäsuunnan rampit Länsiväylälle ovat toteutettavissa luontevasti ja mahdollisimman vähin liikenteellisin häiriöin.

Ramboll on ollut osallisena myös Ison Omenan länsipuolelle myöhemmin toteutettujen uimahallin, hotellin ja lukion ympäristön monialaisessa katu- ja puistoalueiden suunnittelussa.

Espoon Finnoosta tavoitellaan 17 000 asukkaan kaupunginosaa, joka rakentuu metroaseman ympärille. Aseman läheisyyteen rakentuu uusia asuintaloja ja palveluita. Alueen maankäytön suunnittelussa keskeistä oli metro- ja bussiliikenne, sujuva pyörä- ja jalankulkuliikenne ja autoilun mahdollistaminen.

Ympäristösuunnittelussa huomioitiin alueen luontoarvojen säilyttäminen, kuten Finnoon alueella elävät liito-oravat ja suojeltu Finnoviken-lintukosteikko.

Huomioon otettiin huomioon myös alueelta väistyvät toiminnot, kuten HSY:n jätevesipuhdistamo, Fortumin voimalaitos, pienvenesatama ja näihin ohjautuva liikenne, sekä laajasti pilaantuneet maa-alueet ja nykyisten ja tulevien teknisten verkostojen runkolinjat.

Finnoon alue on alavaa ja siitä johtuen tulvaherkkää. Ratkaisuna näihin kaupunginosa suunniteltiin merkittävästi nykymaanpintaa korkeammalle.

Uutta kaupunkikeskustaa sovitetaan luontoympäristöön siten, että rakennetussa ympäristössä on vehreyttä ja viihtyisyyttä. Metrokuiluista pumpattava kirkas vesi hyödynnetään näkyvänä osana kaupunkitilaa. Suunnittelukohteina ovat myös alueen kautta virtaavien kaupunkipurojen järjestelyt, hulevesiuomat ja hulevesien viivästysjärjestelyt.

Soukan alueen rakennuskanta on rakennettu pääosin 1970-luvulla. Alueella on säilynyt Suomen lähiörakentamisaikakaudelle tyypillistä arkkitehtuuria sekä ympäristörakentamista.

Rambollin vastuulla olivat Soukan metrokeskuksen alueen yleis-, katu-, puisto- ja rakennussuunnitelmien laatiminen sekä rakennustöiden aikainen suunnittelu. Lisäksi Ramboll CM osallistui kohteen työmaavalvontaan rakennustöiden aikana.

Monien rakenteiden alkuperäiset toteutussuunnitelmat olivat melko yleispiirteisiä tai niitä ei ollut lainkaan saatavilla, joten suunnitteluratkaisujen yksityiskohtia jouduttiin vielä rakennusaikana yhteensovittamaan olemassa olevien rakenteiden kanssa.

Alueella säilytettiin sen tunnusomainen suorakulmainen järjestely ja istutuksissa suosittiin alueen alkuperäiseen maisema-arkkitehtuuriin kuuluneita puu- ja pensaslajeja. Julkitilan kalusteissa ja varusteissa suosittiin rakennusaikakauteen soveltuvia sekä kaupunki- ja maisemakuvalliseen kokonaisuuteen sopivia ratkaisuja.

Valkoinen Soukansilta suojeltuna ja alueen keskeisenä maamerkkinä kunnostettiin. Uusien alikulkusiltojen yhteyteen toteutettiin koululaisten ideoimia taideteoksia. Metron sisäänkäyntien läheisyyteen toteutettiin laadukkaat pyöräpysäköintijärjestelyt.

Ramboll vastasi Soukantorin ulkovesialtaiden rakenteiden korjaussuunnittelusta, altaiden LVIS-suunnittelusta ja altaiden erikoisvalaistuksen suunnittelusta. Uusittu suihkulähdeallas otettiin käyttöön kesällä 2023.

Ramboll osallistui Espoonlahden metrokeskukseen liittyvien alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitteluun, katu- ja puistosuunnitteluun, rakennussuunnitteluun sekä rakentamisen aikaiseen suunnitteluun. Rambollin asiantuntija ovat laatineet Lippulaivan asiakas- ja huoltoliikenteen liikennesuunnitelmat, osallistuneet kauppakeskuksen talotekniseen suunnitteluun sekä laatineet Espoonlahdenkadulle sijoittuvien teräsbetonirakenteisten ajoluiskien ja -tunneleiden suunnitelmat.

Suunnittelussa metrokeskusalueen olemassa oleva ja säilytettävä rakennuskanta rajasivat yleisiä alueita. Uusien katujärjestelyiden suunnittelussa voitiin hyödyntää pääosa aiemmin toteutetuista pohjanvahvistustoimenpiteistä, osia aiemmista katurakenteista ja vesihuollosta. Alueen aiempien katujen reunakivet ja muut luonnonkivet hyödynnettiin uusissa toteutuksissa.

Liikenne-, katu- ja kunnallistekniikan suunnittelussa painottuivat metro liikkumismuotona, metron ja linja-autojen liityntäliikenteen yhteensovittaminen, pyörä- ja jalankulkuliikenteen järjestelyt sekä arvioituun liikennemäärään sovitettu riittävän kokoinen pyöräpysäköinti.