Fortumin pilottiprojekti on tärkeä askel ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Fortumin ja Oslon kaupungin omistaman jätteenpolttolaitoksen yhteyteen rakennettiin koelaitos. Testausten aikana polttoprosessin savukaasuista erotettiin hiilidioksidia CCS-teknologialla (Carbon Capture and Storage). Täysikokoisessa laitoksessa talteen otettu hiilidioksidi nesteytetään ja sijoitetaan Pohjanmeren pohjaan. Hiilidioksidille halutaan kehittää myös uutta käyttöä kiertotalouden hengessä.

CCS-laitoksia toimii jo useissa maissa, kuten Kanadassa, USA:ssa ja Japanissa. Pohjanmerellä hiilidioksidia poistetaan yhdessä maakaasua merenpohjasta pumppaavassa laitoksessa. CCS-teknologia sopii monenlaisiin prosesseihin, joten sitä on mahdollista hyödyntää Suomessa energialaitosten lisäksi esimerkiksi sementti- ja selluteollisuudessa.

CCS-teknologiaa on tutkittu paljon, mutta sen kehittäminen vaatii lisää käytännön kokemuksia. Fortumin laitoksella tutkimuskohteina olivat esimerkiksi hiilidioksidin erotusaste ja laitoksen toiminnan tasaisuus. Mittausasiantuntijoiden tehtävänä oli tuottaa tutkimustietoa, jonka perusteella verifioitiin, että täysikokoisen CCS-laitoksen rakentaminen Osloon on järkevää. Samalla koelaitokselle etsittiin seuraavaa paikkaa.

Jätteenpolttolaitoksen vieressä sijaitsevan koelaitoksen yhteydessä oli mittauskontti, jossa toimi mittausten aikana vuorokauden ympäri useita Rambollin ja Oslon yliopiston savukaasuanalysaattoreita. Niillä seurattiin eri kaasujen pitoisuuksia prosessin eri vaiheissa. Lisäksi tarvittiin erilaisia mittausvälineitä nestevirtojen analysointiin.

Kenttälaboratorio oli tärkeä työkalu, jolla näytteet analysoitiin nopealla aikataululla ja tuotettiin tietoa koelaitoksen säätämiseen. Lisäksi analyysejä tehtiin Eurofinsin laboratoriossa Lahdessa. Kattavaa mittausvälineistöä tarvittiin myös akkreditoitujen mittausten toteutuksessa.

Rambollin mittauksilla oli suuri merkitys sille, että Fortum sai CCS-teknologialle sertifikaatin. Sertifikaatin avulla sallitaan hiilidioksidin poisto jätteenpolttolaitoksen savukaasusta.

Koelaitos poisti savukaasuista 3,5 tonnia hiilidioksidia päivässä. Tulokset ovat lupaavia, koska tavoitteena ollut 90 prosentin erotusaste ylittyi selvästi. Mittausten perusteella prosessissa poistui 95 prosenttia hiilidioksidista, ja lisäksi CCS-teknologia osoittautui ympäristölle turvalliseksi. CO2-tonnin matala päästökauppahinta ja prosessin energiankulutus ovat tällä hetkellä CCS-teknologian yleistymisen haasteita.

Hiilidioksidin poistoon tarvittava energiamäärä heikentää laitoksen sähköntuotannon kapasiteettia. Haasteeseen pystytään kuitenkin vaikuttamaan esimerkiksi hyödyntämällä matalalämpöisiä prosessivirtoja kaukolämmön tuottamisessa. Tulevaisuudessa teknologian hinta tulee laskemaan ja CO₂-päästöt kallistumaan, mikä lisää laitosinvestointien kannattavuutta. CCS-teknologiasta odotetaankin keinoa hillitä ilmastonmuutosta. Jo tällä hetkellä hiilivapaiden tuotteiden imagoarvo on suuri, ja jätteenpolttolaitoksen yhteydessä hiilidioksidin talteenotto voisi tehdä toiminnasta jopa hiilinegatiivista.