Työhygieenisillä selvityksillä varmistetaan terveellinen ja turvallinen työympäristö

Terveellinen ja turvallinen työympäristö on työntekijän perusoikeus ja yritysten vastuullisuuden kulmakivi, joka edistää työhyvinvointia ja vähentää kuormitusta.

Työhygieniassa arvioidaan, mitataan ja torjutaan työpaikoilla ilmeneviä terveydelle haitallisia ja vaarallisia riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi kemikaalit, mikrobit, pölyt, melu, tärinä, lämpötila, kosteus. Työhygienia on siis työolosuhteiden ja työviihtyvyyden jatkuvaa kehittämistä yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden, työterveyshuollon sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Suomessa työturvallisuutta säätelevät työturvallisuuslaki (738/2002) ja useat asetukset, jotka koskevat altistumista, suojaimia ja koneturvallisuutta. Riskien arviointi on olennainen osa työpaikkojen turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämistä, ja työnantajien on arvioitava vaarat säännöllisesti.

Vuonna 2023 uudistuneessa työturvallisuuslaissa ohjataan työnantajaa ottamaan työturvallisuuden arvioinnissa, tarkkailussa ja toimenpiteiden suunnittelussa huomioon entistä enemmän työntekijän yksilölliset ominaisuudet, ikääntyvä työntekijä, sekä esimerkiksi raskaus ja raskauden jälkeinen aika.

Keväällä 2024 voimaan tullut asetus (Vna 113/2024) korostaa syöpävaarallisten aineiden lisäksi myös perimälle ja lisääntymisterveydelle haitallisten kemikaalien hallintaa työpaikoilla. Asetuksessa on laajennettu vaarallisten yhdisteiden listaa ja asetettu sitovia raja-arvoja niiden pitoisuuksille hengitysilmassa.

Uudessa asetuksessa häkä on luokiteltu lisääntymisvaaralliseksi aineeksi, ja nikkeliyhdisteet on lisätty syöpävaarallisten ja perimää vaurioittavien tekijöiden listalle. Bentseenin sitovaa raja-arvoa on alennettu, ja sitä tiukennetaan edelleen vuonna 2026.

Työpaikoilla on arvioitava riski altistumiselle syöpää, perimää tai lisääntymisterveyttä vaarantaville aineille, ja altistumisen on pysyttävä alle asetettujen raja-arvojen. Syöpävaarallisia yhdisteitä on vähennettävä mahdollisimman paljon, ellei niitä voida korvata turvallisemmilla kemikaaleilla.

Uusi asetus (Vna 143/2024) korvaa aiemman asetuksen (Vna 603/2015) ja keskittyy raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojaamiseen vaarallisilta tekijöiltä. Lisäksi työpaikoilla on pidettävä kirjaa lisääntymisterveydelle haitallisista aineista samalla tavalla kuin syöpävaarallisista aineista, mikä on kirjattu myös ASA-lakiin (117/2024).

Työhygienian asiantuntijat edistävät työturvallisuutta ja -hyvinvointia erityisesti teollisuudessa, kiertotaloudessa, elintarviketeollisuudessa ja rakennusalalla. Mittaukset ja selvitykset räätälöidään kohteen tarpeisiin yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa.

Työhygieeniset selvitykset sisältävät olosuhdekatselmuksia, altistumispitoisuuksien mittauksia, riskiarviointeja sekä parannusehdotuksia. Asiantuntijat neuvovat myös työntekijöitä ja työpaikan edustajia altistumisen vähentämisessä. KELA-korvausta voi saada, jos mittaukset sisältyvät työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työpaikan altistemittaukset tarjoavat puolueetonta tietoa, joka auttaa kohdentamaan torjunta- ja parannustoimet oikein. Parannusehdotuksia voivat olla työtapojen muutos, altisteiden poistaminen, ilmanvaihdon parantaminen tai tarkemmat mittaukset riskialueilla. Lisäksi asiantuntijat neuvovat hengityssuojainten valinnassa ja käytössä, jos altistumista ei muuten voida vähentää.