72 tunnin liikennehaaste on inspiroinut kaupunkisuunnittelua jo 10 vuotta

Rambollin älykkään liikenteen palveluista vastaava johtaja Jukka-Pekka Pitkänen sai idean 72 tunnin liikennehaasteesta vuonna 2014. Ratkaisevalla hetkellä pidetty yhteistyöpalaveri Tampereen yliopiston kanssa yhdisti alustavan ajatuksen diilimäisestä kilpailusta opiskelijayhteistyöhön.

– Kilpailu onkin alusta lähtien pyrkinyt tuomaan yrityksiä ja opiskelijoita yhteen, Pitkänen sanoo.

Ensimmäisenä vuonna järjestäjäkaupunkina toimi Tampere, ja siitä asti haasteissa on ollut mukana myös Liikennevirasto, nykyinen Väylävirasto. Siksi haasteen nimestäkin löytyy sana "liikenne", vaikka kisa käsittelee laajemmin kaupunkisuunnittelua ja -kehitystä.

Ramboll toteuttaa tapahtuman avaimet käteen -periaatteella, ja kivaan pestiin on helppo värvätä väkeä. – Kisaviikon lähestyessä mukana on liki 20 rambollaista.

Tiivis kisarutistus antaa opiskelijoille paljon

Joka vuosi haaste kestää 72 tuntia, koska kolme päivää on Pitkäsestä optimaalisen dynaaminen aika perehdytykseen, ehdotusten työstämiseen ja niiden esittelyyn. Tiukan aikataulun takia osanottajien määrä on rajattu.

– Haasteeseen osallistuu noin 50 oppilasta eri opintosuunnista, ja poikkeava opintolinja voi olla jopa erottumistekijä. Esimerkiksi Lappeenrannassa voittajajoukkue yhdisti ideaansa liikkumisen terveysvaikutukset.

Tapahtuma tuo järjestäjätahoille tuoreita ideoita ja positiivista näkyvyyttä. – Haaste on luonteva tapa pitää yhteyttä oppilaitosmaailmaan ja osoittaa, että kaupungilla tehdään aidosti mielenkiintoista ja moniulotteista työtä, kertoo Vantaan kaupungin suunnittelupäällikkö Markus Holm.

Myös opiskelijoilta saadaan joka vuosi pelkästään kiittävää palautetta. Intensiivinen rutistus on opettavainen kokemus. Moni kokee oppivansa kolmessa päivässä enemmän kuin koko lukuvuotena, ja palkintokin on mieleinen: voittajajoukkue pääsee aina opintomatkalle Kööpenhaminaan.

Haaste kasvaa, tutut teemat säilyvät

Vuodesta toiseen liikennehaasteen teemoina toistuvat esimerkiksi kestävä kehitys, digitalisaatio ja innovatiivisuus. Aina kilpailuissa pyritään myös lisäämään isäntäkaupungin veto- ja pitovoimaa. Järjestäjäporukka on kasvanut vähitellen, ja vuodesta 2021 alkaen mukana on ollut myös yrityksiä.

– ABB ja Wasaline olivat ensimmäiset, ja Vaasassa kilpailutöille tehtiin myös ensimmäisen kerran päästövaikutusten analyysi. Lisäksi toteutuskieliä oli kolme: suomi, englanti ja ruotsi, Pitkänen muistelee kilpailun poikkeuksellista kieli- ja kulttuurikylpyä.

Englanti on ollut kisakielenä vaihtelevasti vuodesta 2018 asti ja innostanut mukaan esimerkiksi vaihto-opiskelijoita. Myös sidosryhmätyöskentely on lisääntynyt, ja opiskelijat saavat sparrausta ulkomaita myöten.

Liikennehaasteiden ideat elävät kaupungeissa

Vaikka kaupunkikehityshankkeet ovat tyypillisesti pitkiä, ensimmäisen vuoden kilpailuideat näkyivät Tampereen ratikan ykkösvaiheessa.

– Saimme ajatuksia kaupunkitilojen monipuoliseen kehittämiseen ja mobiilisovellusten hyödyntämiseen, ja pop up -toimintaideoita hyödynnettiin erilaisissa Tampereen keskustan katukokeiluissa, kertoo Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Ari Vandell.

Joensuussa ja Lahdessa kilpailuideat ovat osa keskusta-alueiden pitkäjänteistä kehitystyötä, ja Lappeenrannassa voittajatyö vaikutti Rakuunamäen kaavoituksen suuntaviivoihin. Hienoa on Pitkäsestä myös huomata, miten opiskelijoiden mielikuvat kisan aikana muuttuvat.

– Aluksi moni ei löydä yhtymäkohtaa liikennesuunnittelun, maankäytön ja oman opintosuuntansa väliltä, mutta haasteen aikana huomataan, miten monella tapaa kaupunkisuunnittelu vaikuttaa omaan elämään.

Juhlavuoden haaste on tuplasti isompi

Vuoden 2024 liikennehaaste käynnistyy 22. lokakuuta, ja mukana on yhden kaupungin sijaan kaksi: Helsinki ja Tampere. Haasteeseen osallistuu juhlavuoden kunniaksi noin 100 opiskelijaa.

Kilpailukysymys on vielä salaisuus, mutta vastakkainasettelun sijaan tavoitteena on löytää kaupunkien välille uusia ilmastokestäviä liikkumistapoja. Haasteessa on ensimmäistä kertaa mukana myös ajatus regeneratiivisesta eli uudistavasta suunnittelusta.

– Haluamme opiskelijoiden etsivän keinoja, joilla edistetään esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta ja kiertotaloutta, eikä vain vähennetä kaupunkirakentamisen kielteisiä vaikutuksia, Pitkänen sanoo.

Tänä vuonna on pilotoitu myös matkustajatyytyväisyystutkimusta, johon on päässyt vastaamaan järjestäjäkaupunkien bussi- ja rautatieasemilla.

– Palkintojenjakotilaisuus pidetään gaalassa, johon on kutsuttu kaikki voittajajoukkueet ja pääjärjestäjät 10 vuoden ajalta. Pääsemme siis verestämään muistoja yhdessä!