Käytetyille tekonurmimatoille vain vähän käyttökohteita Suomessa

Suomessa on satoja tekonurmikenttiä, joiden kenttämateriaali uusitaan tietyin väliajoin sen kulumisen vuoksi. Käytöstä poistettaville, erityisesti huonokuntoisille, tekonurmille ei ole tällä hetkellä käytössä kestäviä käsittelytapoja Suomessa. Haasteita tekonurmien materiaalien hyödyntämiselle tuovat muun muassa matoissa käytetyt useat muovilaadut ja epäpuhtaudet. Myös mattoihin sisältyvät muut täyteaineet, kuten kumirouhe ja hiekka, sekä lisäaineet, kuten UV-suoja-aineet ja palonestoaineet, hankaloittavat käsittelyä.

Helsingin, Espoon, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä teettämässä selvityksessä tutkittiin, millaisia vaihtoehtoja tekonurmien hyötykäytölle on. Suurilla kaupungeilla on merkittävä tarve saada kestäviä toimintamalleja tekonurmien kierrätykseen ja toisaalta myös vastuu tuoda hyviä hankintakäytäntöjä esiin.

Erilaisista muovilaaduista valmistetut tekonurmet haastavia kierrättää

Korkeamman laatutason pelikentiltä siirrettyjä käytettyjä tekonurmimattoja käytetään jo nyt uudestaan matalamman laatutason harjoituskentillä ja muissa kohteissa kuten koulujen pihoilla, leikkipaikoilla tai frisbeegolfratojen heittopaikoilla. Uudelleenkäytön haasteena on kuitenkin maton venyminen ja asentaminen sekä täyteaineiden leviäminen. Se ei myöskään ratkaise käytettyjen tekonurmien jäteongelmaa, koska uudelleenkäytönkin jälkeen tekonurmen materiaali olisi tärkeää saada kiertoon.

- Kaikkien tekonurmien uudelleenkäyttäminen käyttöikänsä päähän asti ei ole edes tavoiteltavaa, sillä rakennetun ympäristön laaja pinnoittaminen muovipäällysteillä ei ole hyväksi ihmisille eikä luonnolle. Tekonurmet ovat biologiselta monimuotoisuudeltaan köyhiä. Lisäksi tekonurmen nukasta irtoaa mikromuoveja enenevissä määrin sitä mukaa, kun tekonurmi vanhenee ja kuluu, projektipäällikkö Heta-Maija Seppälä kertoo.

Tekonurmimattojen materiaalit on mahdollista kierrättää myös uusiksi raaka-aineiksi, mutta käytöstä poistettavien tekonurmien määrä Suomessa ei riitä siihen, että maahan olisi kannattavaa perustaa oma tuotantolaitos tekonurmien kierrätystä varten. Kun tekonurmi tulee käyttöikänsä päähän ja se haluttaisiin hyödyntää materiaalina uuteen käyttöön, ei kierrätystä voi siis tehdä Suomessa. Muualla Euroopassa on tekonurmimateriaalin kierrättämiseen erikoistuneita mekaanisia käsittelylaitoksia, mutta materiaalin kuljettaminen ulkomaille aiheuttaa kustannuksia ja päästöjä ja vaatii jätesiirtolupaa. Tällä hetkellä edullisin vaihtoehto loppuun käytettyjen tekonurmien hyödyntämiseen Suomessa on niiden polttaminen energiaksi.

Purkupilotit tuovat käytännön tietoa nykytilasta

Helsinki käynnisti keväällä 2024 purettavien tekonurmien kiertotalousratkaisujen pilotoinnin, jossa etsitään markkinoilta kestäviä toimintamalleja poistokuntoisten tekonurmien hyötykäytölle. Pilotoinnit toteutettiin tekonurmikenttien peruskorjaustöiden ohessa. Pilotoinnista saadut kokemukset tulevat täydentämään kansallista selvitystyötä. Pilotoinnin tulokset saadaan keväällä 2025.

EU:n asetus määrää, että kumirouhetäytettä ei saa myydä ja asentaa uusille kentille enää vuoden 2031 jälkeen. Useat kaupungit Suomessa ovat ennakoineet kieltoa korvaamalla uusilla kentillä kumirouheen biopohjaisilla täyteaineilla ja selvittämällä niiden käyttökokemuksia. Kokeilussa olevia täyteaineita ovat muun muassa puurouhe, oliivikivirouhe ja erilaiset pinnoitetut hiekat. Kumirouheen leviämistä kentältä ympäristöön on myös pyritty vähentämään erilaisin toimin.