Varautuminen korostuu vesihuoltolaitosten turvallisuussuunnittelussa

Vesihuoltolaitosten toimintaympäristö on murroksessa. Levoton maailmantilanne aina pandemiasta energiakriisiin heijastuu myös vesihuoltolaitosten arkeen ja vaatii kehittämään riskienhallintaa.

– Suomesta on tullut aikaisempaa kiinnostavampi kohde tiedustelutoiminnalle, koska olemme nyt Naton täysjäsen, Venäjän naapurimaa ja kiinnostava vaihtoehto pohjoisena kauppareittinä, lisää Rambollin turvallisuuskonsultointiryhmän ryhmäpäällikkö Mikko Laiso. Hän työskentelee kriittiseen infraan liittyvissä turvallisuusprojekteissa päivittäin.

Yhteiskunnan häiriönsietokykyä halutaan parantaa uudella lainsäädännöllä, jota sovelletaan myös vesihuoltolaitoksiin. – Vuonna 2023 voimaan astui kaksi EU-direktiiviä, fyysisen turvallisuuden CER (Critical Entities Resilience) ja kyberturvallisuuden NIS2 (Network and Information Security), joka asettaa vaatimuksia jo tulevan syksyn aikana.

Laki velvoittaa vesihuoltolaitoksia varautumaan erilaisiin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi varautumissuunnitelmalla valmistaudutaan toimimaan oikein niin lievissä toimintahäiriöissä kuin suuronnettomuuksissa.

– Varautumisen tavoitteena on poistaa tai ainakin pienentää riskejä sekä harjoitella sellaisten häiriötilanteiden varalle, joita ei voi kokonaan välttää, sanoo Rambollin projektipäällikkö Tuija Laakso. Hän muistuttaa varautumisen luonteesta prosessina. – Varautumissuunnitelman äärelle kannattaa palata säännöllisesti, koska oma toiminta, olosuhteet ja maailma ympärillä muuttuvat.

Ajantasaiset toiminta- ja käyttöohjeet ovat hänestä erityisen tärkeitä laitoksissa, joissa jokin toiminta on kiinni yhden henkilön osaamisesta. – Myös kriittiset yhteystiedot kannattaa säilyttää paperiversioina, jolloin ne löytyvät äkkiä, vaikka sähköiset järjestelmät olisivat nurin.

Laakso nostaa yhdeksi varautumisen kulmakiveksi yhteistyön. Kumppanuussopimukset, selkeä vastuunjako ja pelkästään tieto siitä, keneltä voi pyytää apua, ovat hädän hetkellä suuri tuki.

– Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Paljon on tehtävissä jo ennen meidän konsulttien kutsumista hätiin, ja kokemuksia kannattaa jakaa esimerkiksi naapurilaitosten kanssa.

Laakso kannustaa myös harjoittelemaan eri tilanteita ja kehittämään tiedonkulkua. Tositilanteessa kukaan ei ehdi miettiä, mitä asiasta kerrotaan, kenelle ja missä kanavissa. – Sisäinen ja ulkoinen tiedotussuunnitelma auttaa häiriötilanteessa pitkälle ja vähentää negatiivisia vaikutuksia.

1. Toiminnan jatkuvuuden suunnittelu
2. Kriisinhallinta
3. Testaus ja harjoittelu
4. Vaikutusten analysointi
5. Siirry takaisin kohtaan 1

Lue keinoista, joilla parannetaan vesihuoltolaitosten fyysistä ja kyberturvallisuutta