Patrick Moloney, Scott Brookes, Ricardo Weigend Rodriguez
17. tammikuuta 2024
Kohti rakennetun ympäristön kiertotalouden tulevaisuutta
Siirtymä kiertotalouteen rakennetussa ympäristössä on yhä kiireellisempi. Jotta tämä siirtymä onnistuisi, ala tarvitsee vankan kehyksen, jossa otetaan huomioon sekä menneisyys että nykyisyys ja joka mahdollistaa tulevaisuudennäkymien yhteisen kehittämisen sekä yhteiset strategiat niiden toteuttamiseksi.
Tämä artikkeli on osa meneillään olevaa Circular Foresight -sarjaamme, ja sen tavoitteena on selvittää rakennusteollisuuden kiertotalouden siirtymisen monimutkaisuutta ja mahdollisuuksia. Se perustuu ensimmäisessä artikkelissa esiteltyihin peruskäsitteisiin.
Soveltamalla "tulevaisuuskolmiota", ennakointimenetelmää, jossa tarkastellaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden vaikutuksia, voimme saada tietoa siitä, miten kiertotalous voi tukea teollisuuden siirtymistä kestävämpään suuntaan.
Rakennusala on elintärkeä taloudelle, sillä se luo noin 13 prosenttia maailman BKT:stä. Se on kuitenkin myös maailman suurin luonnonvarojen kuluttaja, sillä sen osuus on 36 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta, 39 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja se tuottaa noin 35 prosenttia kaikesta jätteestä. Nämä luvut osoittavat, että talouskasvu on kiireellisesti irrotettava jatkuvasti ehtyvistä ja rajallisista luonnonvaroista ja että teollisuuden on siirryttävä lineaarisesta "ota, valmista, hävitä" -mallista kiertotalousmalliin.
Tulevaisuuskolmio on tärkeä ennakointimenetelmä, jolla luodaan kattava tulevaisuuden kartta rakennusteollisuudesta kolmen keskeisen ulottuvuuden avulla:
- Menneisyyden paino (mikä rajoittaa meitä): Tarkastellaan historiallisia järjestelmiä, ennakkokäsityksiä, vanhoja prosesseja ja esteitä rakennusalalla, jotka toimivat rajoitteina ja estävät edistymistä kohti toivottua tulevaisuutta.
- Nykyhetken työntövoima (muutoksen eteenpäin vieminen): Tarkastellaan nykyisiä suuntauksia, kehittyviä teknologioita ja havaittavia ajureita, jotka ovat linjassa rakennusalan toivotun tulevaisuuden kanssa, mikä mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon.
- Tulevaisuuden vetovoima (kohti toivottua tilaa): Rakennusteollisuuden toivotun tulevaisuuden tilan visioiminen. Siinä hahmotellaan alan toiveet ja asetetaan suunta sen tavoitteille ja toimille kiertotaloudessa.
Tulevaisuuskolmio on arvokas väline osallistujien ja sidosryhmien varhaisessa sitouttamisessa, sillä se tarjoaa tietoa tulevaisuuden käsitteistä ja muutosvoimista, kannustaa strategiseen proaktiivisuuteen ja varmistaa, että kiertotalousaloitteet integroidaan saumattomasti alan keskeisiin käytäntöihin. Se ei ainoastaan auta ymmärtämään siirtymän monimutkaisuutta vaan myös edistää rakennusalan kestävää ja innovatiivista tulevaisuutta.
Rakennusalan toimijat voivat tehdä perusteltuja päätöksiä jo nyt, kun he visioivat selkeää tulevaisuutta, ymmärtävät nykyiset kiihdyttimet ja tunnistavat historialliset esteet.
Menneisyyden painolasti
Rakennusteollisuus, jonka historialliset käytännöt perustuvat lineaariseen talousmalliin, luottaa edelleen voimakkaasti uusiin resursseihin ja neitseellisiin materiaaleihin. Näiden perinteisten käytäntöjen vaikutuksen tunnistaminen ja ymmärtäminen alan nykytilaan on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan ohjata siirtymistä kohti kiertotaloutta, ja se edellyttää vakiintuneen käsityksemme haastamista siitä, miten asiat toimivat.
Nämä historialliset painolastit voivat toimia esteenä ja haitata innovointia, mutta ne voivat myös tarjota viisauden varantoja, joista voimme ammentaa rinnastuksia ja oppia. Tämän vuorovaikutuksen ymmärtäminen voi auttaa meitä voittamaan esteet ja hyödyntämään mahdollisuuksia ja edistämään kiertokulkuisempaa rakennettua ympäristöä. Historiallisia painotuksia voisivat olla mm:
- Taloudelliset esteet, jotka johtavat siihen, että perinteiset rakennushankkeet asetetaan kiertotalousaloitteiden edelle.
- Kiertokäytäntöjä tukevien poliittisten uudistusten puute.
- Kulttuurinen vastustus, joka näkyy siinä, että alalla halutaan pitäytyä perinteisissä, hyväksi havaituissa menetelmissä sen sijaan, että tutkittaisiin kiertokulttuurisempia käytäntöjä.
"The present is the past rolled up for action, and the past is the present unrolled for understanding."
Nykyhetken työntö: suuntaukset ja innovaatiot.
Rakennusteollisuus on muutoksessa, ja monet suuntaukset ja innovaatiot muokkaavat sen nykyistä maisemaa. Näiden suuntausten ymmärtäminen geopoliittisista toimitusketjuihin kohdistuvista paineista kestäviin rakennuskäytäntöihin sekä rakennusmateriaalien ja -teknologioiden kehitykseen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia. Esimerkkejä ovat mm:
- Rakentamiskäytännöt ja rakennusmateriaaliteknologiat: Kiertotalouden käytännöt, kuten pitkäikäinen suunnittelu, purkaminen, käyttöjoustavuus, kierrätettyjen elementtien uudelleenkäyttö ja kiertotalousmateriaalien hankinta, ovat olennainen osa tulevia rakennushankkeita. Rakentamistapojemme kehitys ja kehittyminen kietoutuu yhteen rakennusmateriaaliteknologian kehittymisen kanssa. Jotta kiertokulku tulisi valtavirtaan, materiaalien, liiketoimintamallien ja suunnittelukäytäntöjen on kehityttävä ja keskityttävä entistä enemmän tuotteiden taloudellisen arvon säilyttämiseen pitkäikäisen suunnittelun, huollon, korjauksen, uudelleenkäytön, kunnostuksen ja kierrätyksen avulla. Uudelleenkäytettyjen elementtien kasvavaa kysyntää tukee uusien testaus- ja uudelleensertifiointiyritysten syntyminen.
- Politiikan ja lainsäädännön parantaminen: Euroopan komission kiertotalouden toimintasuunnitelma ja päivitetty EU:n taksonomia ohjaavat kiertotalousperiaatteisiin perustuvia kiinteistöinvestointeja. Vapaaehtoisen kestävyysluokan käyttöönotto Tanskan rakennusmääräyksissä kuvastaa kansallista sitoutumista kiertotalousaloitteisiin, jotka sisältävät elinkaarianalyysin, resurssien kulutusvaatimukset ja hiilidioksidipäästörajat uusille rakennuksille. Rakennusteollisuuden tulevien kiertotalouden liiketoimintamallien odotetaan olevan linjassa sellaisten säännösten ja politiikkojen kanssa, jotka edistävät vastuullista kulutusta, tuotantoa ja tehokkaita kumppanuuksia, kuten YKn kestävän kehityksen tavoitteissa esitetään.
"This present moment used to be the unimaginable future."
Rakennusteollisuuden jälkiteollisen kehityksen myötä taipumus maksimoida toiminnallinen suorituskyky kuvastaa alan jatkuvaa pyrkimystä tehokkuuteen, innovointiin ja optimaaliseen käyttäjäkokemukseen. Kun tietoisuus hiilidioksidipäästöistä ja maapallon kestävyydestä lisääntyy, näiden kriteerien yhteensovittamisen haaste muuttuu monimutkaisemmaksi, ja meidän on kysyttävä itseltämme jokaisessa hankkeessa, miltä huippuosaaminen näyttää lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Kiertotalouden käytäntöjen sisällyttämistä ei pitäisi nähdä suorituskyvyn esteenä vaan pikemminkin mahdollisuutena määritellä uudelleen, mitä huippuosaaminen tarkoittaa pitkällä aikavälillä. Alan siirtyminen teknisestä tai mekaanisesta painopisteestä biologisempaan tai systeemilähtöisempään painopisteeseen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan navigoida nykyisissä suuntauksissa ja innovaatioissa.
Kiertokulkuisen rakennetun ympäristön visioiminen edellyttää suunnittelua, jossa käytetään uudelleenkäytettäviä, myrkyttömiä ja kierrätettäviä materiaaleja. Rakennusteollisuuden tulisi pyrkiä hiilineutraaliuteen, resurssitehokkuuteen ja älykkäiden teknologioiden integrointiin kestävyyden parantamiseksi. Visiona on luoda rakenteita, jotka ovat sopusoinnussa luonnon kanssa, hyödyntävät uusiutuvia resursseja ja edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Aloitteet, joilla edistetään nollanollarakennuksia, yhteisölähtöistä kestävää kehitystä ja kestäviin materiaaliinnovaatioihin keskittyviä kumppanuuksia, sopivat hyvin yhteen visioidun tulevaisuuden kanssa. Tulevaisuuden vetovoimatekijöitä ovat mm:
- Uusiutuva suunnittelu: Tulevaisuuden rakennusteollisuudessa korostetaan yhä enemmän uudistuvaa suunnittelua kokonaisvaltaisena lähestymistapana sosiaalisten ja ympäristöolosuhteiden parantamiseen. Uusiutuvassa suunnittelussa asetetaan etusijalle paikallisesti hankitut materiaalit, jotka ovat helpommin uusiutuvia tai uudistuvia. Lisäksi siinä edistetään luonnollisten järjestelmien hyödyntämistä rakennetussa ympäristössä, kuten sadeveden talteenottoa, varastointia ja jakelua eri tarkoituksiin, mikä vähentää riippuvuutta kunnallisista vesijärjestelmistä. Uusiutuvaan suunnitteluun sisältyy vihreän infrastruktuurin ja biofiilisen arkkitehtuurin kaltaisia käytäntöjä, joilla edistetään aktiivisesti ekosysteemien ennallistamista, harmonista suhdetta luontoon ja ympäristön uudistumista.
- Nettonolla: Tulevaisuudessa ala noudattaa maailmanlaajuisesti nollapäästötavoitteita, koska ilmastonmuutoksen hillitseminen on kiireellistä. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää uusiutuvien luonnonvarojen laajaa käyttöä, energiatehokasta suunnittelua ja innovatiivisten teknologioiden integrointia. Tulevaisuutta muovaavat ilmastonmuutoksen välittömät vaikutukset ja kaupunkien haasteet, kuten väestötiheys, materiaalien niukkuus ja joustavan infrastruktuurin välttämättömyys. Jotta kiertotalous menisi pidemmälle ja edistäisi positiivista nettovaikutusta, sen toteuttamisessa olisi pyrittävä parantamaan luontoa ja samalla edistettävä kokonaiskulutuksen vähentämistä, puututtava resurssien epätasa-arvoiseen jakautumiseen ja lieventämään varallisuuseroja.
- Verotuksen muutos: Vero ei-uusittaville energialähteille ja verovapaus uusiutuville energialähteille: Tulevaisuuden rakennusteollisuudessa merkittävä suuntaus on siirtyminen kestäviin käytäntöihin innovatiivisten taloudellisten toimenpiteiden avulla. Hallitukset ja poliittiset päättäjät harkitsevat verokannustimia, joilla teollisuutta ohjataan kohti uusiutuvia luonnonvaroja. Verorakenteita tarkistetaan siten, että uusiutumattomille materiaaleille asetetaan korkeammat verot, mikä kannustaa rakennusyrityksiä ottamaan käyttöön kestäviä vaihtoehtoja. Samalla uusiutuvat energialähteet saavat verovapautuksia, mikä edistää myönteistä kierrettä, jossa ympäristöystävälliset käytännöt ovat taloudellisesti edullisia. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan vastaa kansallisia tavoitteita, vaan se myös muuttaa rakennusteollisuuden taloudellista tilannetta ja kannustaa kestävämpään tulevaisuuteen.
"Kykymme luoda tulevaisuutta on rajaton, kykymme kestää sitä ei ole."
Tulevaisuuskolmion soveltaminen kiertotalousstrategioihin tarjoaa rakennusteollisuudelle jäsennellyn ja kattavan lähestymistavan, jonka avulla se voi selviytyä kiertotalouteen siirtymisen monimutkaisista haasteista. Tämä integrointi helpottaa mahdollisten riskien tunnistamista, resurssien käytön optimointia ja kestävän kehityksen periaatteiden edistämistä alalla.
Esimerkiksi kun rakennusteollisuus pyrkii toteuttamaan kiertotalousstrategioita, tulevaisuuskolmio on perusta pyrkimysten ja käytännön toimien yhteensovittamiselle. Tämä korostaa tulevaisuudentutkimusmenetelmien käyttöönoton muutospotentiaalia.
Selvitä tulevaisuuden vetovoima:
- Korostetaan selkeyden merkitystä, kun ilmaistaan kuva toivotusta tulevaisuudesta. Tarjoa yksityiskohtaisia selityksiä sen sijaan, että käytät epämääräisiä termejä.
- Ilmaise kunnianhimoisia visioita ja ymmärrä, että tulevaisuuden kuva on tarkoitettu tavoiteltavaksi.
Vuorovaikutteinen yhteistyö:
- Kannusta vuorovaikutteiseen yhteistyöhön vastausten käsittelemiseksi ja tarkentamiseksi kunkin toimintalinjan tarkastelun aikana ja varaa riittävästi aikaa kunkin toimintalinjan täyttämiseen. Käy mielekkäitä keskusteluja varmistaaksesi kattavan ymmärryksen kustakin elementistä.
Käsittele vision johdonmukaisuutta:
- Myönnetään, että tulevaisuuskolmion alustava täyttäminen voi johtaa siihen, että toivotun tulevaisuuden elementit ovat hajallaan.
- Korostetaan, että on tärkeää, että nämä osatekijät yhdistetään ja yhdistetään johdonmukaiseksi ja jaetuksi visioksi.
Yhtenäisen tulevaisuudenkuvan merkitys:
- Korostetaan yhtenäisen tulevaisuudenkuvan merkitystä, sillä tämä yhteinen visio toimii tiimin ohjaavana kehyksenä, ja sen pitäisi olla linjassa organisaation tavoitteiden ja pyrkimysten kanssa.
Yhteenveto istunnon jälkeen:
- Korosta tiimin vastuuta kaikkien elementtien yhdistämisestä myöhemmässä työskentelyssä laatimalla yksi tai kaksi lausetta, jotka kiteyttävät yhtenäisen tulevaisuudenkuvan.
- Varmista, että syntynyt visio vastaa tiimin yhteistä näkemystä.
Seuraavassa on havainnollistava esimerkki tulevaisuuskolmion soveltamisesta käyttäen yhtä elementtiä jokaisesta kolmion akselista (yksi paino, yksi työntö ja yksi veto):
- Aiemmat haasteet: Rakennusteollisuus kohtasi esteitä, jotka johtuivat vanhentuneista säädöksistä ja kiertokulkuun kannustavien toimintatapojen puutteesta. Tämä haittasi kiertotalouslähestymistapojen täysimääräistä omaksumista ja muodosti esteen siirtymiselle.
- Nykyinen vauhti: Nykyisessä tilanteessa on tapahtumassa myönteinen muutos. Euroopan komission kiertotalouden toimintasuunnitelman kaltaiset aloitteet ovat merkki sitoutumisesta kestävään kehitykseen ja edistävät sääntelykehystä, joka kannustaa rakennusyrityksiä siirtymään kiertotalouden liiketoimintamalleihin.
- Tulevaisuuden visio: Tulevaisuutta ajatellen on suunniteltu strategista veromuutosta, joka vie alaa kohti kiertotalouskäytäntöjä. Hallitukset harkitsevat innovatiivisia verorakenteita, kuten korkeampia veroja muille kuin uusiutuville energialähteille ja vapautuksia uusiutuville energialähteille. Tämä on linjassa kansallisten kestävyystavoitteiden kanssa, ja alan taloudellinen toimintaympäristö muuttuu ympäristön, sosiaalisten ja taloudellisten hyötyjen suotuisaksi kierroksi.
Kiertotalouden muutoksessa ala kamppailee aiempien poliittisten haasteiden kanssa, selviytyy kehittyvästä sääntelystä ja suuntaa kohti tulevaisuutta, jota veromuutokset kannustavat. Politiikkalähtöinen muutos nousee esiin joustavaa, kiertokulkuista ja taloudellisesti elinkelpoista rakennusteollisuutta eteenpäin vievänä voimana.
Rakennetun ympäristön kiertotalouden tulevaisuutta suunniteltaessa tulevaisuuskolmion soveltaminen osoittautuu oppaaksi kohti joustavaa ja taloudellisesti elinkelpoista rakennusteollisuutta. Menneisyyden painoarvoa historiallisine haasteineen ja juurtuneine lineaarisine käytänteineen ei pidetä ankkurina vaan oppimisen ponnahduslautana, joka tarjoaa viisauden varantoja esteiden voittamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Nykyajan ponnistus, joka näkyy nykyisissä suuntauksissa ja innovaatioissa, vie alaa eteenpäin ja vaatii harmonista tasapainoa tehokkuuden, innovoinnin ja planetaarisen kestävyyden välillä.
Tulevaisuuden vetovoima kannustaa kollektiiviseen näkemykseen kiertävästä rakennetusta ympäristöstä, jolle on ominaista uusiutuva suunnittelu, nollapäästötavoitteet ja muutosvoimainen siirtyminen verotuksessa uudelleenkäytettäviin ja kierrätettäviin materiaaleihin.
Tulevaisuuskolmio on tärkeä väline strategisen ennakoinnin tarjoamisessa, sidosryhmien varhaisen sitoutumisen mahdollistamisessa ja ennakoivan lähestymistavan edistämisessä kiertotalousaloitteisiin. Tämä ennakointimenetelmä ei ole vain teoreettinen harjoitus, vaan dynaaminen väline, jonka avulla voidaan muotoilla nykyisiä päätöksiä, sovittaa toiveet yhteen käytännön toimien kanssa ja varmistaa, että kiertotalousaloitteet integroidaan saumattomasti alan keskeisiin käytäntöihin. Tulevaisuuskolmio on näin ollen katalysaattori transformatiiviselle muutokselle, jolla rakennusalalle luodaan kestävä ja innovatiivinen tulevaisuus.
Lopuksi voidaan todeta, että kun rakennusteollisuus kamppailee menneisyyden haasteiden kanssa, omaksuu nykyhetken dynamiikan ja visioi kiertotalouden tulevaisuutta, Tulevaisuuskolmio toimii kompassina, joka ohjaa strategista päätöksentekoa, edistää yhteistyötä ja ohjaa alaa kohti tulevaisuutta, jossa rakennukset eivät ole pelkkiä rakenteita, vaan eläviä todisteita kiertotalouden, joustavuuden ja visionäärisen innovaation periaatteista.
Tule mukaan tähän tutkimukseen ja odota sarjan kolmatta ja viimeistä artikkelia, jossa tarkastellaan skenaariomenetelmää. Lähestymistapamme tarjoaa tiiviin mutta kattavan analyysin rakennetun ympäristön mahdollisista kehityskuluista, jotka sisältävät sekä mahdollisia että toivottuja tulevaisuuksia.
Haluatko tietää lisää?
Patrick Moloney
Director, Strategic Sustainability Consulting
+45 51 61 66 46
Ricardo Weigend Rodriguez
Principal Consultant